Intersektionaalisuus korkeakoulututkimuksessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Salminen, Ira (2020)
2020
Elinikäinen oppiminen ja kasvatus, kasvatustieteen kandidaatin tutkinto - Lifelong Learning and Education, Bachelor of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005135278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005135278
Tiivistelmä
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tarkastella millaista intersektionaalinen, opiskelijoihin kohdistuva korkeakoulututkimus on ollut vuosina 2018-2020 sekä sitä, miten tutkijat kuvaavat tutkimuksissa omaa asemaansa. Intersektionaalisuudella tarkoitetaan risteäviä eroja, jotka liittyvät mikro- ja makrotasolla sosio-poliittisiin kategorioihin, kuten sukupuoli, seksuaalisuus, vammaisuus, yhteiskuntaluokka ja etnisyys. Risteävät erot tuottavat sellaisia syrjimisen muotoja, joita ei voida ymmärtää yksiakselisesti eli vain yhden kategorian kautta.
Tutkimusaineisto on kerätty systemaattisella tiedonhaulla kolmesta eri tietokannasta keväällä 2020. Aineisto koostui 12:sta tutkimusartikkelista, joissa intersektionaalisuus oli keskeinen teoreettinen viitekehys. Muita valintakriteerejä olivat opiskelijoihin fokusoiminen sekä empiirinen, englanninkielinen tutkimus. Analyysimenetelmänä toimi sisällönanalyysi.
Tutkimustulosten mukaan valtaosassa korkeakoulututkimusta intersektionaalisuutta käytettiin viitekehyksenä eli käsitettä sovellettiin tutkimustarpeen ja -kohteen mukaisesti. Tutkimukset tarkastelivat pitkälti opiskelijaidentiteettejä, opiskelijoiden kokemuksia sekä akateemista suoriutumista. Intersektionaalisuutta oli sovellettu myös muunlaisiin teemoihin. Tutkijat kuvasivat omaa asemaansa oman taustansa ja identiteettinsä kautta sekä tutkimusaiheeseen kohdistuvan henkilökohtaisen suhteen avulla. Osa tutkijoista ylsi myös refleksiivisyyteen eli jatkuvaan pohdintaan oman taustan, identiteetin ja valta-aseman vaikutuksesta tutkimuksen eri vaiheissa. Osa tutkijoista ei asemoinut itseään ollenkaan.
Tutkimusaineisto on kerätty systemaattisella tiedonhaulla kolmesta eri tietokannasta keväällä 2020. Aineisto koostui 12:sta tutkimusartikkelista, joissa intersektionaalisuus oli keskeinen teoreettinen viitekehys. Muita valintakriteerejä olivat opiskelijoihin fokusoiminen sekä empiirinen, englanninkielinen tutkimus. Analyysimenetelmänä toimi sisällönanalyysi.
Tutkimustulosten mukaan valtaosassa korkeakoulututkimusta intersektionaalisuutta käytettiin viitekehyksenä eli käsitettä sovellettiin tutkimustarpeen ja -kohteen mukaisesti. Tutkimukset tarkastelivat pitkälti opiskelijaidentiteettejä, opiskelijoiden kokemuksia sekä akateemista suoriutumista. Intersektionaalisuutta oli sovellettu myös muunlaisiin teemoihin. Tutkijat kuvasivat omaa asemaansa oman taustansa ja identiteettinsä kautta sekä tutkimusaiheeseen kohdistuvan henkilökohtaisen suhteen avulla. Osa tutkijoista ylsi myös refleksiivisyyteen eli jatkuvaan pohdintaan oman taustan, identiteetin ja valta-aseman vaikutuksesta tutkimuksen eri vaiheissa. Osa tutkijoista ei asemoinut itseään ollenkaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]