Quality and quality assurance of Europe-China joint doctoral education: An institutional logics perspective

Abstract

The purpose of this research is to use the theoretical lens of institutional logics to examine the quality and quality assurance of doctoral education within its situated research environment. This work specifically focuses on the empirical setting of an international collaboration between European countries and China for the provision of joint doctoral education. The central research questions that guide the present research are 1) How can the association between the quality of doctoral education and its situated research environment be interpreted theoretically from an institutional logics perspective? 2) How has the research environment contributed to the quality and quality assurance of international joint doctoral education provided through the collaboration between European and Chinese stakeholders? By answering the first research question, the study addresses the absence of a holistic theoretical framework that can explore the transformation process of doctoral education, which in turn contributes to the quality of doctoral education in its situated research environment. The second research question tackles the need for more empirical evidence about the quality and quality assurance mechanisms of the international joint doctoral education provided through Europe-China cooperation. The research questions are answered in the study via both theoretical development and empirical analysis. In terms of theoretical output, the study constructs a robust framework for understanding the transformation process of doctoral education in its situated research environment from an institutional logics perspective. The framework is based on the premise that the quality of doctoral education is transformative and that doctoral education is a transformation process in which multiple institutional-logics inputs, derived from the situated research environment and from stakeholders’ previous experiences and backgrounds, reconcile and interact with each other until stable interactive dynamics are achieved in terms of outputs and possible outcomes. The study also captures and defines five types of ideal institutional logics in the research environment of a doctoral education system: state logic, profession logic, family logic, market logic, and corporation logic. It also identifies the institutional logics (including logics of profession, state, market, and corporation) embedded in different conceptions of quality of higher education (including exception, perfection, value for money, and fitness for purpose). In empirical terms, the provision of international joint doctoral education by Europe and China occurs in a multi-actor, multi-level collaborative context. This study finds evidence of the impacts of all five ideal types of institutional logics of doctoral education on the doctoral education systems in Finland and China. However, the extent of impact of a specific logic varies across the Finnish and Chinese doctoral education systems. Differences are evident not only in the impacts of a specific logic but also in how the multiple logics relate to one another and which variant of an underlying logic is dominant. These logic dynamics constitute the institutional environment in which international joint doctoral education is provided by China and Finland. By investigating a sample of doctoral students in Finland who are funded by the Chinese Scholarship Council (CSC), this study shows that the dynamics among the multiple logics enable the transformation process of CSC doctoral students and affect the formation of CSC doctoral students’ professional identity, their academic work and relation with doctoral supervisors. Further, through another case study of a Portugal-China joint doctoral program, this study finds that the multiple logics in the research environment of Europe-China joint doctoral education exert an influence on the development of quality assurance mechanisms in doctoral education. The study employs a qualitative research design consisting of six sub-studies. Across the six sub-studies, copious data from ninety interviews conducted in China and Finland involving 156 participants, three site observations in China, and documented material are collected and analyzed. The analysis results of the six sub-studies are reported in this dissertation and in five published peer-reviewed academic articles.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tohtorinkoulutuksen laatua ja laadunvarmistusmekanismeja tohtorinkoulutuksen tutkimusympäristössä institutionaalisen logiikan teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimus keskittyy erityisesti Euroopan maiden ja Kiinan kansainväliseen yhteistyöhön tohtorinkoulutuksen järjestämisessä. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat 1) Kuinka tohtorinkoulutuksen laadun ja sen tutkimusympäristön välinen suhde voidaan tulkita teoreettisesti institutionaalisen logiikan näkökulmasta? 2) Kuinka tutkimusympäristö on vaikuttanut kansainväliseen eurooppalaisten ja kiinalaisten toimijoiden yhteistyossa tarjoaman tohtorinkoulutuksen laatuun. Ensimmäinen tutkimuskysymys osoittaa tutkimuksellisen tarpeen kokonaisvaltaiselle teoreettiselle viitekehykselle, joka mahdollistaa tohtorinkoulutuksen muutosprosessin tarkastelun, joka puolestaan myötävaikuttaa tohtorinkoulutuksen laatuun tutkimusympäristössään. Toinen tutkimuskysymys vastaa tarpeeseen saada lisää empiiristä evidenssiä Eurooppa-Kiina yhteistyössä toteutetun kansainvälisen, yhteisen tohtorinkoulutuksen laadusta ja laadunvarmistusmekanismeista. Tutkimuskysymyksiin vastataan sekä teorian kehittämisen että empiirisen analyysin kautta. Teoreettisena tuotoksena tutkimus rakentaa viitekehyksen, jonka avulla voidaan ymmärtää tohtorinkoulutuksen muutosprosessia tohtorinkoulutuksen tutkimusympäristöissä institutionaalisen logiikan näkökulmasta. Viitekehyksen lähtökohtana on, että tohtorinkoulutuksen laatua tarkastellaan muutoksena ja tohtorinkoulutus on muutosprosessi, johon moninaiset institutionaaliset logiikat tuovat panoksensa. Institutionaaliset logiikat perustuvat tohtorinkoulutuksen tutkimusympäristöön, toimijoiden aikaisempiin kokemuksiin ja taustoihin, jotka sovittuvat yhteen ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään, kunnes vakaa vuorovaikutteinen dynamiikka on saavutettu tuotosten ja mahdollisten tulosten suhteen. Tutkimus rajaa ja määrittelee viisi tohtorinkoulutuksen tutkimusympäristössä vaikuttavaa ideaalisen institutionaalisen logiikan tyyppiä: valtion logiikka, profession logiikka, perhelogiikka, markkinalogiikka ja yritysmaailman logiikka. Tutkimus tunnistaa myös institutionaalisia logiikoita (sisältäen profession, valtion, markkinoiden ja yritysmaailman logiikat), jotka ovat juurtuneita korkeakoulutuksen laadun eri käsityksiin (sisältäen laatu poikkeuksellisuutena, erinomaisuutena, vastineena rahalle ja tarkoituksenmukaisuutena). Empiirisestä näkökulmasta, kansainvälinen Euroopan maiden ja Kiinan yhteinen tohtorinkoulutus tapahtuu monitoimijaisen ja monitasoisen yhteistyön kontekstissa. Tutkimus tuottaa evidenssia siitä, että tohtorinkoulutuksen kaikkien viiden institutionaalisen logiikan ideaalityypin vaikutus on löydettävissä Suomen ja Kiinan tohtorinkoulutusjärjestelmistä. Tietyn logiikan vaikutuksen laajuus on kuitenkin erilainen maiden tohtorinkoulutusjärjestelmissä. Suomen ja Kiinan tohtorinkoulutusjärjestelmät ovat samanlaisia profession ja markkinoiden logiikoiden vaikutusten suhteen, mutta ne eroavat toisistaan perheen ja yritysmaailman logiikoiden osalta. Valtion logiikan vaikutus on samanlainen ainoastaan joillakin naiden kahden maan tohtorinkoulutusjärjestelmän ulottuvuuksilla. Mika tärkeintä erot ovat ilmeisiä paitsi tietyn logiikan vaikutusten suhteen, niin myös siinä, miten moninaiset logiikat ovat suhteessa toisiinsa ja mikä logiikan variantti on vallitseva. Logiikoiden dynamiikat muodostavat institutionaalisen ympäristön Kiinan ja Suomen kansainvälisen yhteisen tohtorinkoulutuksen tarjonnalle. Suomessa Chinese Scholarship Council (CSC) -rahoituksella opiskelevia kiinalaisia tohtoriopiskelijoita koskeva alatutkimus osoitti, että moninaisten logiikoiden dynamiikat mahdollistivat tohtoriopiskelijoiden muutosprosessit ja vaikuttivat heidän ammatillisen identiteetin muodostumiseensa, käsityksiinsä akateemisesta työstä ja suhteesta väitöskirjan ohjaajiin. Toisessa Kiinan ja Portugalin tohtorinkoulutusyhteistyötä käsittelevässä tapaustutkimuksessa havaittiin, että Euroopan ja Kiinan yhteinen tohtorinkoulutus vaikuttaa tohtorinkoulutuksen laadunvarmistusmekanismien rakentamiseen. Tutkimuksessa sovellettiin laadullista tutkimusasetelmaa, joka muodostui kuudesta alatutkimuksesta. Naita alatutkimuksia varten on kerätty ja analysoitu runsaasti aineistoa: 90 haastattelua Kiinassa ja Suomessa, joihin osallistui yhteensä 156 henkilöä, kolme tutkimuskohteissa toteutettua havainnointia Kiinassa sekä dokumenttiaineistoa. Kuuden alatutkimuksen tulokset raportoidaan tässä väitöskirjassa ja viidessä vertaisarvioidussa tieteellisessä artikkelissa.