Äitien oksitosiinitason yhteys peilaamiseen kasvoja havainnoitaessa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella äitien oksitosiinitason yhteyttä peilaamiseen (facial mimicry) kasvoja havainnoitaessa. Peilaamisella tarkoitetaan automaattista reaktiota, jossa yksilön ilme mukautuu jäljittelemään havainnoitujen kasvojen ilmettä. Tutkielmassa peilaamista tarkasteltiin sensitiivisyyden osana, jolla tarkoitetaan vanhemman kykyä tunnistaa ja reagoida vauvan viesteihin, kuten kasvonilmeeseen, oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti. Oksitosiinihormonin on osoitettu olevan yhteydessä hoivakäyttäytymiseen ja äiti–lapsi-kiintymykseen sekä alustavien tutkimusten mukaan kasvonilmeen peilaamiseen. Aiemman tutkimuksen perusteella oletettiin, että korkea oksitosiinitaso on yhteydessä voimakkaampaan peilaamiseen. Lisäksi oletettiin, että oksitosiinin vaikutus peilaamiseen ilmenee voimakkaampana vauvan kuin aikuisen kasvoja kohtaan.

Tutkimukseen osallistui 54 äitiä, joiden ensimmäinen lapsi oli tutkimushetkellä keskimäärin 7 kuukauden ikäinen. Tutkimuksessa tarkasteltiin äitien sylkinäytteestä mitatun oksitosiinitason yhteyttä EMG-vasteiden kautta operationalisoituun aikuisen ja vauvan kasvonilmeen peilaamiseen. Peilaamisreaktioita tutkittiin erikseen kulmakarvojen kurtistajalihaksen ja ison poskipäälihaksen osalta tutkittavien katsoessa lyhyitä videoita, joissa joko aikuisen tai vauvan kasvonilme muuttuu iloisesta surulliseksi tai päinvastoin.

Tutkimuksen tulokset tukivat oletuksia osittain. Tulokset osoittivat, että äitien oksitosiinitaso oli yhteydessä vauvan kasvonilmeen peilaamiseen kurtistajalihaksessa ilmeen muuttuessa surusta iloon sekä viitteellisesti ilmeen muuttuessa ilosta suruun. Viitteellinen yhteys ilmeni myös aikuisen kasvonilmeen peilaamiseen kurtistajalihaksessa ilmeen muuttuessa surusta iloon. Toinen oletus oksitosiinin yhteydestä vauvan kasvonilmeen voimakkaampaan peilaamiseen ei saanut tuloksista suoraan tukea.

Tutkimuksen tulokset viittaavat, että äitien oksitosiinitaso voi olla yhteydessä voimakkaampaan kasvonilmeen peilaamiseen, etenkin vauvan kasvoja kohtaan. Tutkimus lisää ymmärrystä oksitosiinin merkityksestä peilaamisessa ja laajemmin sensitiivisyydessä. Tulevaisuudessa aihetta on tärkeä tutkia lisää, etenkin suuremmilla otoksilla, ja selvittää oksitosiinin sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi sensitiivisen vanhemmuuden tukemisessa.