Yksityiselämään tunkeutumista vai merkittävä uutistapahtuma: Julkisen sanan neuvoston yksityisyyden suojaa koskevat päätökset vuonna 2019
Tahkokorpi, Tuuli (2020)
2020
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto - Degree Programme in Journalism and Communication, Bachelor of Social Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005125222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005125222
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani tarkoituksena on selvittää Julkisen sanan neuvoston (JSN) vuoden 2019 yksityisyyden suojaa koskevien kanteluiden päätösten perusteluja. JSN antoi vuonna 2019 kymmenen vapauttavaa ja yhden langettavan päätöksen tiedotusvälineille yksityisyyden suojan loukkaamisesta. Tutkimuskysymykseni ovat, mitkä journalistiset valinnat vaikuttavat siihen, että media ei ole tai on loukannut yksityisyyden suojaa ja onko JSN:n päätöksissä nähtävissä toistuvia perusteluja ja jos on, millaisia. Journalistiset valinnat ovat toimitustyössä tehtyjä valintoja siitä, mistä uutisoidaan ja mitä asioita uutiseen sisällytetään.
Aineistonani on JSN:ssä käsitellyt yksityisyyden suojaa koskevat 11 kantelua vuodelta 2019. Käytän tutkimusmetodina sisällönanalyysina. Vertailen keskenään JSN:n yksityisyyden suojaa koskevia päätöksiä ja niiden perusteluja. JSN käyttää Journalistin ohjeita päätöstensä tukena. Taustateoriana käytän Jürgen Habermasin teoriaa julkisuuden rakennemuutoksesta ja aiempia tutkimuksia yleisestä edusta journalismissa, eettisten ohjeiden eroista eri maissa ja yksityisyyden filosofisista teorioista. Lisäksi käytän tutkimuksessani yksityisyyden suojaa mediassa käsitteleviä julkaisuja.
Vapauttavissa päätöksissä on nähtävissä neljä journalistista valintaa. Yhdeksässä vapauttavassa päätöksessä vedottiin uutisoitavan asian yhteiskunnalliseen merkitykseen. Asianomaisen tai haastateltavan esiintyminen ammattiroolissa on havaittavissa seitsemässä päätöksessä. Oikeudenkäynnin seuraaminen tiedotusvälineessä on nähtävissä kolmessa ja tavanomainen tiedonhankinta neljässä päätöksessä. JSN:n päätöksissä on nähtävissä kolme toistuvaa perustelua: kielteinen julkisuus, tunnistettavuus ja yksityiselämään kuuluvat arkaluontoiset seikat. Mikään vapauttavaan päätökseen johtanut uutinen ei sisältänyt mitään ihmisen yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluontoisia seikkoja.
Kun kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä uutinen, tiedotusvälineellä on oikeus puuttua ihmisen yksityisyyteen. Suomessa toteutuu julkisuusperiaate, jossa asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia ja median tehtäviin kuuluu valvoa julkisessa virassa työskentelevien toimintaa. Tutkimukseni tuloksissa on kuitenkin havaittavissa, että JSN:n laatimat Journalistin ohjeet eivät tarjoa tarkkoja eettisiä ohjeita ihmisten yksityisten tietojen hakemiseen ja käyttämiseen internetistä.
Aineistonani on JSN:ssä käsitellyt yksityisyyden suojaa koskevat 11 kantelua vuodelta 2019. Käytän tutkimusmetodina sisällönanalyysina. Vertailen keskenään JSN:n yksityisyyden suojaa koskevia päätöksiä ja niiden perusteluja. JSN käyttää Journalistin ohjeita päätöstensä tukena. Taustateoriana käytän Jürgen Habermasin teoriaa julkisuuden rakennemuutoksesta ja aiempia tutkimuksia yleisestä edusta journalismissa, eettisten ohjeiden eroista eri maissa ja yksityisyyden filosofisista teorioista. Lisäksi käytän tutkimuksessani yksityisyyden suojaa mediassa käsitteleviä julkaisuja.
Vapauttavissa päätöksissä on nähtävissä neljä journalistista valintaa. Yhdeksässä vapauttavassa päätöksessä vedottiin uutisoitavan asian yhteiskunnalliseen merkitykseen. Asianomaisen tai haastateltavan esiintyminen ammattiroolissa on havaittavissa seitsemässä päätöksessä. Oikeudenkäynnin seuraaminen tiedotusvälineessä on nähtävissä kolmessa ja tavanomainen tiedonhankinta neljässä päätöksessä. JSN:n päätöksissä on nähtävissä kolme toistuvaa perustelua: kielteinen julkisuus, tunnistettavuus ja yksityiselämään kuuluvat arkaluontoiset seikat. Mikään vapauttavaan päätökseen johtanut uutinen ei sisältänyt mitään ihmisen yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluontoisia seikkoja.
Kun kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä uutinen, tiedotusvälineellä on oikeus puuttua ihmisen yksityisyyteen. Suomessa toteutuu julkisuusperiaate, jossa asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia ja median tehtäviin kuuluu valvoa julkisessa virassa työskentelevien toimintaa. Tutkimukseni tuloksissa on kuitenkin havaittavissa, että JSN:n laatimat Journalistin ohjeet eivät tarjoa tarkkoja eettisiä ohjeita ihmisten yksityisten tietojen hakemiseen ja käyttämiseen internetistä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8453]