Keskeiset teemat vaaliväittelyissä Suomen presidentinvaalissa 2018
Hiltunen, Marleena (2020)
2020
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005125213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005125213
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan Suomen 2018 vuoden presidentinvaalin vaaliväittelyiden keskeisiä teemoja. Valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö voitti nämä vaalit ylivoimaisesti jo ensimmäisellä kierroksella saaden Suomen historian korkeimman äänimäärän. Hänen toinen valtakautensa Suomen tasavallan presidenttinä alkoi 1. helmikuuta 2018.
Tutkielma tarkastelee, mitkä olivat tämän presidentinvaalin keskeisimmät teemat vaaliväittelyiden kontekstissa. Aineistoksi analyysiin on valittu kaksi televisioitua vaaliväittelyä, yksi aivan kampanjoinnin alkuvaiheilta ja toinen viimeiseltä viikolta ennen vaaleja. Väittelyt ovat eri tahojen järjestämiä, ja niissä ovat läsnä kaikki ehdokkaat.
Tutkimuksen menetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa tutkimusta ei sidota mihinkään tiettyyn teoreettiseen malliin. Sisällönanalyysin pohjana toimii teoreettiseen viitekehykseen valikoidut neljä eri aihealuetta, jotka antavat kattavan taustan ehdokkaiden ajamien teemojen ymmärtämiseksi. Teoreettinen viitekehys muodostaa myös ennakko-oletukset vaalin keskeisistä teemoista.
Tutkimusaineiston perusteella havaittiin, että keskeisimmät teemat painottuivat seitsemään eri aihepiiriin; Suomen sotilaalliseen liittoutumiseen ja Natoon, Ukrainan tilanteeseen, sisäiseen turvallisuuteen ja Venäjään, maahanmuuttopolitiikkaan, Lähi-idän asevientiin ja puolustusvoimien asehankintoihin, tulevaisuuden uhkakuviin sekä presidentin toimivaltaan. Iso osa teemoista liittyi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, jossa presidentillä on merkittävä rooli. Tutkielma kuitenkin osoitti, että joukossa oli myös teemoja, joissa Suomen presidentillä ei ole lainkaan varsinaista toimivaltaa.
Lisäksi havaittiin, että ehdokkaiden välille syntyi vaalitenteissä melko vähän mielipide-eroja. Vuoden 2018 presidentinvaalissa poliittisilla ideologeilla oli todennäköisesti myös hyvin vähän merkitystä, sillä ihmiset yli puoluerajojen äänestivät samaa ehdokasta. Ottaen huomioon myös Niinistön ennakkosuosikin aseman, varsinaisilla vaaliteemoillakaan ei ollut suurta vaikutusta vaalin lopputulokseen.
Tutkielma tarkastelee, mitkä olivat tämän presidentinvaalin keskeisimmät teemat vaaliväittelyiden kontekstissa. Aineistoksi analyysiin on valittu kaksi televisioitua vaaliväittelyä, yksi aivan kampanjoinnin alkuvaiheilta ja toinen viimeiseltä viikolta ennen vaaleja. Väittelyt ovat eri tahojen järjestämiä, ja niissä ovat läsnä kaikki ehdokkaat.
Tutkimuksen menetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa tutkimusta ei sidota mihinkään tiettyyn teoreettiseen malliin. Sisällönanalyysin pohjana toimii teoreettiseen viitekehykseen valikoidut neljä eri aihealuetta, jotka antavat kattavan taustan ehdokkaiden ajamien teemojen ymmärtämiseksi. Teoreettinen viitekehys muodostaa myös ennakko-oletukset vaalin keskeisistä teemoista.
Tutkimusaineiston perusteella havaittiin, että keskeisimmät teemat painottuivat seitsemään eri aihepiiriin; Suomen sotilaalliseen liittoutumiseen ja Natoon, Ukrainan tilanteeseen, sisäiseen turvallisuuteen ja Venäjään, maahanmuuttopolitiikkaan, Lähi-idän asevientiin ja puolustusvoimien asehankintoihin, tulevaisuuden uhkakuviin sekä presidentin toimivaltaan. Iso osa teemoista liittyi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, jossa presidentillä on merkittävä rooli. Tutkielma kuitenkin osoitti, että joukossa oli myös teemoja, joissa Suomen presidentillä ei ole lainkaan varsinaista toimivaltaa.
Lisäksi havaittiin, että ehdokkaiden välille syntyi vaalitenteissä melko vähän mielipide-eroja. Vuoden 2018 presidentinvaalissa poliittisilla ideologeilla oli todennäköisesti myös hyvin vähän merkitystä, sillä ihmiset yli puoluerajojen äänestivät samaa ehdokasta. Ottaen huomioon myös Niinistön ennakkosuosikin aseman, varsinaisilla vaaliteemoillakaan ei ollut suurta vaikutusta vaalin lopputulokseen.