Psykososiaalinen turvallisuusilmapiiri -kyselyn kehittäminen: Suomenkielisen PSC-kyselymenetelmän 26-, 12-, ja 4-osioisten versioiden psykometrinen vertailu
Inkinen, Mauri; Juutinen, Soile (2020)
2020
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005115174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005115174
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella suomenkielisen psykososiaalista turvallisuusilmapiiriä (engl. psychosocial safety climate, PSC) arvioivan PSC-kyselyn eripituisten eli 26-, 12- ja 4-osioisten versioiden psykometrisiä ominaisuuksia – faktorirakenteita ja faktorien sisäisiä johdonmukaisuuksia. Tutkimus on osa hanketta, jonka yhtenä tarkoituksena on validoida suomenkielinen PSC-kysely aiheen kotimaisen tutkimuksen mahdollistamiseksi.
Psykososiaalisella turvallisuusilmapiirillä tarkoitetaan työntekijöiden jaettua kokemusta organisaation johdon suhtautumisesta psykologiseen terveyteen ja sen edistämiseen. Aiempien tutkimusten mukaan PSC sisältää neljä ulottuvuutta: organisaation johdon tuki ja sitoutuminen, johdon asettama prioriteetti psykologiselle terveydelle ja turvallisuudelle suhteessa tuottavuuteen, kommunikointi ja työntekijöiden kuuntelu psykologiseen terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä työntekijöiden osallistaminen psykologisen terveyden edistämiseen organisaation kaikilla tasoilla. PSC-kysely arvioi näitä neljää psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin ulottuvuutta.
Tutkimuksessa käytettiin poikkileikkausaineistoa (n = 119), joka kerättiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunnalta sekä apurahatutkijoilta helmikuussa 2020. Vastaajat täyttivät 26-osioisen PSC-kyselyn sähköisen version, johon sisältyvät myös 12- ja 4-osioiset versiot. 4-osioisia versioita on kaksi sisällöllisesti erilaista, vanha ja uusi. Aineiston pääanalyysimenetelminä hyödynnettiin eksploratiivista faktorianalyysia ja reliabiliteettianalyysia. Faktorianalyysin tuloksia verrattiin alkuperäisen teorian mukaiseen rakenteeseen. Oletuksena oli, että 26- ja 12-osioiset versiot jakautuvat neljään faktoriin ja 4-osioisessa versiossa on yksi faktori.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että 26-, 12- ja vanha 4-osioinen kyselymenetelmä eivät jakaantuneet teorian mukaisiin faktoreihin. Lisäksi faktorien tai koko kyselyn sisäiset johdonmukaisuudet Cronbachin alfalla arvioituna jäivät näissä kyselyversioissa osin alhaiseksi. Kyselyn versioista ainoastaan uusi PSC-4 osoittautui sellaisenaan psykometrisesti käyttökelpoiseksi.
Tulostemme perusteella suosittelemme Suomessa PSC:n arviointiin käytettäväksi pääsääntöisesti uutta 4-osioista PSC-kyselyn versiota. Koska tulokset eivät tukeneet PSC:n teorianmukaista rakennetta sen ulottuvuuksien osalta, suosittelemme, että kyselyn faktorirakennetta tutkitaan jatkossa lisää.
Psykososiaalisella turvallisuusilmapiirillä tarkoitetaan työntekijöiden jaettua kokemusta organisaation johdon suhtautumisesta psykologiseen terveyteen ja sen edistämiseen. Aiempien tutkimusten mukaan PSC sisältää neljä ulottuvuutta: organisaation johdon tuki ja sitoutuminen, johdon asettama prioriteetti psykologiselle terveydelle ja turvallisuudelle suhteessa tuottavuuteen, kommunikointi ja työntekijöiden kuuntelu psykologiseen terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä työntekijöiden osallistaminen psykologisen terveyden edistämiseen organisaation kaikilla tasoilla. PSC-kysely arvioi näitä neljää psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin ulottuvuutta.
Tutkimuksessa käytettiin poikkileikkausaineistoa (n = 119), joka kerättiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunnalta sekä apurahatutkijoilta helmikuussa 2020. Vastaajat täyttivät 26-osioisen PSC-kyselyn sähköisen version, johon sisältyvät myös 12- ja 4-osioiset versiot. 4-osioisia versioita on kaksi sisällöllisesti erilaista, vanha ja uusi. Aineiston pääanalyysimenetelminä hyödynnettiin eksploratiivista faktorianalyysia ja reliabiliteettianalyysia. Faktorianalyysin tuloksia verrattiin alkuperäisen teorian mukaiseen rakenteeseen. Oletuksena oli, että 26- ja 12-osioiset versiot jakautuvat neljään faktoriin ja 4-osioisessa versiossa on yksi faktori.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että 26-, 12- ja vanha 4-osioinen kyselymenetelmä eivät jakaantuneet teorian mukaisiin faktoreihin. Lisäksi faktorien tai koko kyselyn sisäiset johdonmukaisuudet Cronbachin alfalla arvioituna jäivät näissä kyselyversioissa osin alhaiseksi. Kyselyn versioista ainoastaan uusi PSC-4 osoittautui sellaisenaan psykometrisesti käyttökelpoiseksi.
Tulostemme perusteella suosittelemme Suomessa PSC:n arviointiin käytettäväksi pääsääntöisesti uutta 4-osioista PSC-kyselyn versiota. Koska tulokset eivät tukeneet PSC:n teorianmukaista rakennetta sen ulottuvuuksien osalta, suosittelemme, että kyselyn faktorirakennetta tutkitaan jatkossa lisää.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]