Kielitaitoa rakentamassa: tutkimus suomen kielen oppimisesta rakennustöissä kotoutumisen alkutaipaleella
Poikonen, Joona (2020)
2020
Suomen kielen maisteriohjelma - Master's Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005115172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005115172
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomea toisena kielenään käyttävien maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen mahdollisuuksia kotoutumiskoulutuksen, rakennusalan tutustu-misjakson ja rakennustöiden kontekstissa. Tutkielman aineisto koostuu kahdesta osasta. En-simmäisen osan muodostavat etnografisella otteella tehdyn kenttätyöjakson havainnot am-matillisen oppilaitoksen rakennushallin kielenkäyttötilanteista ja kotoutumiskoulutuksesta oppimisympäristönä. Aineiston toinen osa muodostuu neljästä teemahaastattelusta, joissa kartoitettiin tutkittavien omia näkemyksiä kielen käytöstä ja oppimisesta työn äärellä.
Tutkielman teoreettisena taustana toimii sosiokulttuurinen oppimisen teoria, joka korostaa kielenoppimisen kiinteää yhteyttä sosiaaliseen ja kulttuurisen todellisuuteen, jossa kieltä käytetään. Kieli opitaan ennen kaikkea vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Sosiokulttuu-risesta oppimisen teoriasta nousee ekologinen näkökulma oppimiseen, jonka mukaan oppi-minen tapahtuu yksilön ja tämän ympäristön muodostamassa monenlaisten vuorovaikutus-suhteiden verkostossa. Aineiston analyysissa hyödynnetään ekologisesta lähestymistavasta nousevia tarjouman (affordance) ja oikea-aikaisen tuen (scaffolding) käsitteitä.
Tutkielmassa havaittiin, että kielen ja sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön suhteet ovat moninaiset. Rakennustöiden tapauksessa kieli on aina vääjäämättä kiinteässä yhteydessä työhön ja sen materiaalisiin puitteisiin. Maahanmuuttajat kokevat, että töissä voi oppia kiel-tä, mutta analyysissa ilmeni myös erilaisia oppimista vaikeuttavia tekijöitä, kuten puhe-kumppanien käyttämä liian vaikea kieli. Laajemmin tarkasteltuna suomen kielen oppiminen kytkeytyy kiinteästi maahanmuuttajien elämäntilanteeseen ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Tutkielman tulokset antavat kehitysehdotuksia siihen, kuinka kotoutumiskoulutusta ja am-matillista koulutusta voitaisiin kehittää vastaamaan entistä paremmin opiskelijoiden tarpei-siin. Keskeistä on parantaa maahanmuuttajaopiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua vuo-rovaikutukseen suomen kielellä, mitä voidaan edistää esimerkiksi selkokielen käytöllä ja kielitietoisella opetuksella.
Tutkielman teoreettisena taustana toimii sosiokulttuurinen oppimisen teoria, joka korostaa kielenoppimisen kiinteää yhteyttä sosiaaliseen ja kulttuurisen todellisuuteen, jossa kieltä käytetään. Kieli opitaan ennen kaikkea vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Sosiokulttuu-risesta oppimisen teoriasta nousee ekologinen näkökulma oppimiseen, jonka mukaan oppi-minen tapahtuu yksilön ja tämän ympäristön muodostamassa monenlaisten vuorovaikutus-suhteiden verkostossa. Aineiston analyysissa hyödynnetään ekologisesta lähestymistavasta nousevia tarjouman (affordance) ja oikea-aikaisen tuen (scaffolding) käsitteitä.
Tutkielmassa havaittiin, että kielen ja sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön suhteet ovat moninaiset. Rakennustöiden tapauksessa kieli on aina vääjäämättä kiinteässä yhteydessä työhön ja sen materiaalisiin puitteisiin. Maahanmuuttajat kokevat, että töissä voi oppia kiel-tä, mutta analyysissa ilmeni myös erilaisia oppimista vaikeuttavia tekijöitä, kuten puhe-kumppanien käyttämä liian vaikea kieli. Laajemmin tarkasteltuna suomen kielen oppiminen kytkeytyy kiinteästi maahanmuuttajien elämäntilanteeseen ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Tutkielman tulokset antavat kehitysehdotuksia siihen, kuinka kotoutumiskoulutusta ja am-matillista koulutusta voitaisiin kehittää vastaamaan entistä paremmin opiskelijoiden tarpei-siin. Keskeistä on parantaa maahanmuuttajaopiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua vuo-rovaikutukseen suomen kielellä, mitä voidaan edistää esimerkiksi selkokielen käytöllä ja kielitietoisella opetuksella.