Matkalla korkeakouluun: Korkeakoulujen ja lukioiden välisellä yhteistyöllä vaikuttavuutta koulutusvalintoihin
Harsia, Tuulikki (2020)
Harsia, Tuulikki
2020
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Higher Education Administration
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005115160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005115160
Tiivistelmä
Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen ja uuden lukiolain myötä, korkeakoulu-jen ja toisen asteen välistä yhteistyötä ollaan tiivistämässä. Yhteistyön syventämisellä pyritään nopeuttamaan toisen asteen opiskelijoiden siirtymistä korkeakoulutukseen, ja nostamaan koulutustasoa Suomessa. Tutkielman lähtökohtana on ajatus, että koulutusasteiden välisellä yhteistyöllä, voidaan pieneltä osin vaikuttaa näihin yhteiskunnan kannalta merkityksellisiin asioihin. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymyksiin, mitä yhteistyöllä tarkoitetaan ja mitkä tekijät vaikuttavat yhteistyön vaikuttavuuteen.
Tutkielma on tapaustutkimus, jossa tarkastellaan yhteistyön valmistelua kansallisesti, ja näiden toimeenpanemista Tampereen kaupunkiseudun lukioiden ja korkeakoulujen välillä. Yhteistyötä voidaan pitää monitieteisenä, ja sitä voidaan tarkastella eri tieteenalojen näkökulmasta. Koulutussektorilla yhteistyötä eri koulutustasojen välillä on tehty jo pitkään, mutta uuden lukiolain myötä siihen velvoitetaan yhä enemmän. Teoreettinen viitekehys painottuu tarkastelemaan yhteistyön luonnetta, organisointia, johtamista ja sen onnistumisen edellytyksiä, joita peilataan myös yhteistyön nykytilanteeseen ja valmisteluun kansallisesti ja paikallisella tasolla.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena asiantuntijahaastatteluiden ja olemassa olevan aineistoa hyödyntäen tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi. Empiirisen tutki-muksen mukaan, yhteistyön valmistelua määrittelevät yhteiskunnan kannalta merkittä-vät tavoitteet koulutustason nostosta ja koulutusasteiden nivelvaiheen nopeuttamisesta. Näiden poliittisena ohjusmekanismina, on laadittu korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja uusi lukiolaki. Yhteistyön toimeenpanon valmistelua edesauttavat selkeät tavoitteet, resurssit ja sitoutuminen yhteistyöhön. Konkreettista hyötyä yhteistyön onnistumiselle nähtiin myös siitä, että yhteistyön tulee olla osa organisaation toimintakulttuuria. Yhteistyön muutosvalmiutta vahvistamaan on perustettu työryhmiä, jossa yhteistyön osapuolet valmistelevat yhteistyön muotoja ja toteutustapoja.
Johtopäätöksenä tutkielmassa esitetään, että yhteistyön onnistumisen kannalta, on olennaista systemaattisen kokonaisuuden muodostaminen, organisaatiokulttuurin muutosvalmius, yhteistyön tavoitelähtöisyys sekä yhdyspintojen tunnistaminen ja yhteistyön muotojen rakentaminen. Yhteistyön valmistelun merkitys sen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tunnistettiin, mikä näkyy erityisesti aineiston perusteella haasteiden tunnistamisena ja eri koulutusasteiden ominaisuuksien rajoitteiden ilmenemisenä yhteistyön valmistelussa.
Tutkielma on tapaustutkimus, jossa tarkastellaan yhteistyön valmistelua kansallisesti, ja näiden toimeenpanemista Tampereen kaupunkiseudun lukioiden ja korkeakoulujen välillä. Yhteistyötä voidaan pitää monitieteisenä, ja sitä voidaan tarkastella eri tieteenalojen näkökulmasta. Koulutussektorilla yhteistyötä eri koulutustasojen välillä on tehty jo pitkään, mutta uuden lukiolain myötä siihen velvoitetaan yhä enemmän. Teoreettinen viitekehys painottuu tarkastelemaan yhteistyön luonnetta, organisointia, johtamista ja sen onnistumisen edellytyksiä, joita peilataan myös yhteistyön nykytilanteeseen ja valmisteluun kansallisesti ja paikallisella tasolla.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena asiantuntijahaastatteluiden ja olemassa olevan aineistoa hyödyntäen tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi. Empiirisen tutki-muksen mukaan, yhteistyön valmistelua määrittelevät yhteiskunnan kannalta merkittä-vät tavoitteet koulutustason nostosta ja koulutusasteiden nivelvaiheen nopeuttamisesta. Näiden poliittisena ohjusmekanismina, on laadittu korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja uusi lukiolaki. Yhteistyön toimeenpanon valmistelua edesauttavat selkeät tavoitteet, resurssit ja sitoutuminen yhteistyöhön. Konkreettista hyötyä yhteistyön onnistumiselle nähtiin myös siitä, että yhteistyön tulee olla osa organisaation toimintakulttuuria. Yhteistyön muutosvalmiutta vahvistamaan on perustettu työryhmiä, jossa yhteistyön osapuolet valmistelevat yhteistyön muotoja ja toteutustapoja.
Johtopäätöksenä tutkielmassa esitetään, että yhteistyön onnistumisen kannalta, on olennaista systemaattisen kokonaisuuden muodostaminen, organisaatiokulttuurin muutosvalmius, yhteistyön tavoitelähtöisyys sekä yhdyspintojen tunnistaminen ja yhteistyön muotojen rakentaminen. Yhteistyön valmistelun merkitys sen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tunnistettiin, mikä näkyy erityisesti aineiston perusteella haasteiden tunnistamisena ja eri koulutusasteiden ominaisuuksien rajoitteiden ilmenemisenä yhteistyön valmistelussa.