Presidentti Trumpin rauhansuunnitelma ja kestävän rauhan mahdollisuus
Matinlauri, Juho (2020)
2020
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005085099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005085099
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on Yhdysvaltojen vuonna 2020 julkaisema rauhansuunnitelma Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemiseksi. Tutkimuskysymyksenä on, että tarjoaako rauhansuunnitelma mahdollisuuden kestävän rauhan saavuttamiselle. Tarkoituksena on siis selvittää, että mahdollistaako Trumpin rauhansuunnitelma uskottavan pohjan osapuolten välisten rauhanneuvottelujen alkamiselle. Vastausta etsitään siitä näkökulmasta, että miten rauhansuunnitelma ottaa huomioon rakenteellisen epäsymmetrian osapuolten välillä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii rakenteellisesti epäsymmetrisen konfliktin teoria, jonka mukaan kestävän rauhan saavuttaminen edellyttää osapuolten välisen vallan tasapainon lisäämistä. Rakenteellisesti epäsymmetrisen konfliktin dynamiikka koostuu tietoiseksi tulemisesta, yhteenotosta, neuvottelusta ja kestävästä rauhasta. Israelin ja Palestiinan konfliktissa epäsymmetria ilmenee Israelin valta-asemassa suhteessa Palestiinaan. Tutkimuksen aineistona on Yhdysvaltojen vuonna 2020 julkaisema rauhansuunnitelma nimeltään ”Peace to prosperity: A Vision to Improve the Lives of the Palestinian and Israeli People”. Aineisto tunnetaan myös presidentti Trumpin rauhansuunnitelmana. Tutkimuksen menetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysia. Kriittisessä diskurssianalyysissa huomion kohteena on valta ja sen väärinkäyttö.
Tutkimuksessa käy ilmi, että rauhansuunnitelma vähentää vallan tasapainoa entisestään rakenteellisesti epäsymmetrisen konfliktin ulottuvuuksissa, joita ovat oikeudellinen asema, ääneen pääsy, tavoitteiden tärkeys, mahdollisuus selviytyä, osapuolten sisäinen yhtenäisyys, sekä epävarma johtajuus. Tämä johtuu siitä, että näissä ulottuvuuksissa rauhansuunnitelma asettuu Israelin puolelle ja heikentää Palestiinan asemaa. Vastaus tutkimuskysymykseen on, että rauhansuunnitelma ei lisää vallan tasapainoa osapuolten välillä, joten se ei tarjoa edellytyksiä kestävän rauhan saavuttamiseen. Tästä voidaan päätellä, että rauhansuunnitelma ei mahdollista uskottavaa pohjaa osapuolten välisiin neuvotteluihin.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii rakenteellisesti epäsymmetrisen konfliktin teoria, jonka mukaan kestävän rauhan saavuttaminen edellyttää osapuolten välisen vallan tasapainon lisäämistä. Rakenteellisesti epäsymmetrisen konfliktin dynamiikka koostuu tietoiseksi tulemisesta, yhteenotosta, neuvottelusta ja kestävästä rauhasta. Israelin ja Palestiinan konfliktissa epäsymmetria ilmenee Israelin valta-asemassa suhteessa Palestiinaan. Tutkimuksen aineistona on Yhdysvaltojen vuonna 2020 julkaisema rauhansuunnitelma nimeltään ”Peace to prosperity: A Vision to Improve the Lives of the Palestinian and Israeli People”. Aineisto tunnetaan myös presidentti Trumpin rauhansuunnitelmana. Tutkimuksen menetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysia. Kriittisessä diskurssianalyysissa huomion kohteena on valta ja sen väärinkäyttö.
Tutkimuksessa käy ilmi, että rauhansuunnitelma vähentää vallan tasapainoa entisestään rakenteellisesti epäsymmetrisen konfliktin ulottuvuuksissa, joita ovat oikeudellinen asema, ääneen pääsy, tavoitteiden tärkeys, mahdollisuus selviytyä, osapuolten sisäinen yhtenäisyys, sekä epävarma johtajuus. Tämä johtuu siitä, että näissä ulottuvuuksissa rauhansuunnitelma asettuu Israelin puolelle ja heikentää Palestiinan asemaa. Vastaus tutkimuskysymykseen on, että rauhansuunnitelma ei lisää vallan tasapainoa osapuolten välillä, joten se ei tarjoa edellytyksiä kestävän rauhan saavuttamiseen. Tästä voidaan päätellä, että rauhansuunnitelma ei mahdollista uskottavaa pohjaa osapuolten välisiin neuvotteluihin.