Kaupungin energiataseen mittaaminen: Tampereen energiatase 2018

Abstract

Tampere on yksi Suomen kasvavista kaupungeista ja sen energiarakenne muuttuu jatkuvasti. Energiantuotanto siirtyy uusiutuviin energianlähteisiin ja energiankulutus muuttuu teknologian kehittyessä. Vuonna 2015 on Tampereen kaupungin uusiutuvien energianlähteiden kuntakatsel-muksen yhteydessä arvioitu Tampereelle energiatase, jonka tiedot pohjautuvat vuoden 2014 ti-lastoihin. Kunnan energiarakenne on kuitenkin muuttunut huomattavasti ja tase ei enää kuvaa tämänhetkistä tilaa. Tampereen kaupunki on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Projektin kehityksen seuraaminen energia- ja päästötavoitteiden kannalta vaatii ymmärrystä ja seurantaa ajankohtaisesta energian kokonaiskulutuksesta. Tutkimuksessa selvitetään, mistä energianlähteistä Tampereella käytettävä energia on peräi-sin ja missä kohteissa ja muodossa energia käytetään, eli laaditaan Tampereen energiatase vuoden 2018 tietojen perusteella. Tiedot energiavirroista on kerätty eri tahoilta, kuten viranomai-silta, yhdistyksiltä, energian tuottajilta ja asiantuntijoilta. Työssä arvioidaan myös eri tietolähtei-den ja tilastojen luotettavuutta sekä sitä, kuinka tietojen tarkkuus vaikuttaa energiataseen vertail-tavuuteen eri vuosien välillä. Energiatase laaditaan siten, että se voidaan toteuttaa myös tulevi-na vuosina samoja lähteitä käyttäen. Taseessa huomioidaan energian häviöt sähkön ja lämmön siirto- ja tuotannon häviöiden osalta. Energianlähteet on jaoteltu polttoaineittain ja työssä oletetaan kaikki alueella tuotettu sähkö käytettäväksi kuntarajojen sisällä. Sähkön kulutuksen ja tuotannon välinen erotus luetaan ostosähköksi, joka kuvataan omana energianlähteenään. Tampereen vuoden 2018 energiataseessa suurimpana yksittäisenä primäärienergianlähteenä on maakaasu, jonka osuus kaikesta energiasta on 22 %. Maakaasun kulutus on laskenut huo-mattavasti vuoden 2014 kulutuksesta samalla kun puun ja jätteen energiakäyttö on kasvanut. Sähköntuotanto kaupungin alueella on kuitenkin laskenut huomattavasti kulutuksen pysyessä ennallaan. Vuonna 2014 sähköä tuotettiin kaupungin alueella 56 % kulutuksesta, kun vuoden 2018 kulutetusta sähköstä tuotettiin alueella vain noin kolmasosa, 35 %. Hiilineutraalien energianlähteiden, kuten puun, jätteen ja maalämmön käyttö on kunnan alu-eella lisääntynyt hieman. Näiden energianlähteiden osuus koko energiataseessa ei ole suuri, mutta verrattuna vuoden 2014 taseeseen maalämmön osuus on yli kaksinkertaistunut ja jätteen energiakäyttö on aloitettu vasta vuoden 2014 jälkeen. Tulevaisuudessa liikenteen sähköistyminen sekä rakennusten lämmitysmuotojen muutos ai-heuttavat energiataseeseen muutoksia. Kaupungin hiilineutraaliustavoitteen varmistamiseksi oli-sikin tarpeellista tarkastella, miten alueella vähenevän sähkönkulutuksen korvaaminen ostosäh-köllä vaikuttaa energiankäytön kokonaispäästöihin. Energiataseen laatiminen vuosittain antaisi ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi. Samalla vuotuiset vaihtelut lämpötiloissa ja muissa tekijöissä voitaisiin huomioida ja vertailukelpoisuutta eri vuosien taseiden välillä parantaa.