Yritysjärjestelyt menetelmänä kehittää teknologista kyvykkyyttä
Laiho, Perttu (2020)
Laiho, Perttu
2020
Teknis-taloudellinen kandidaattiohjelma - Degree Programme in Business and Technology Management, BSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005075053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005075053
Tiivistelmä
Strategisessa johtamisessa kestävän kilpailuedun muodostumista voidaan tarkastella organisaation hallussa olevien resurssien ja dynaamisten kyvykkyyksien kautta. Tässä työssä tarkastellaan teknologista kyvykkyyttä yhtenä dynaamisena kyvykkyytenä ja sen kehittämistä organisaation ulkopuolelta hankittavien resurssien ja kyvykkyyksien avulla. Tarkasteluun sisältyy tämän lisäksi mahdollisten transaktiomuotojen pääkategoriat: yritysosto, yritysfuusio ja allianssi. Tavoitteena on tunnistaa teknologisen kyvykkyyden muodostuminen, ulkoisen kehittämisen rooli organisaatiossa ja kehitysmenetelminä yritysjärjestelyjen vaikutus kehityksen lopputulokseen.
Työssä on kolme osuutta, joissa käsitellään kutakin kokonaisuutta kirjallisuuteen perustuen ja lopussa päätelmäosio, jossa vedetään yhteen kirjallisuustutkimuksen havainnot ja annetaan suositukset tulevaan tutkimukseen ja sovelluskohteet käytännön johtamisen tarpeisiin. Teknologisten kyvykkyyksien tarkastelussa havaittiin niiden kasvava merkitys ja erityisen keskeinen rooli korkean teknologian toimialoilla, joilla kehitys on usein nopeatempoista. Teknologisen kyvykkyyden ulkoisen kehittämisen havaittiin olevan ratkaisu säilyä muutosnopeuden tahdissa ja hankkia tarvittavaa tietämystä tukemaan strategisesti merkittävien tavoitteiden saavuttamista. Hankintamenetelminä ulkoiselle kyvykkyydelle tarkasteltiin yritysfuusioita, -ostoja ja alliansseja. Fuusiot ja ostot havaittiin soveltuviksi erityisesti tilanteisiin, joissa organisaatio tarvitsee kontrollin resursseista ja haluaa välttää riippuvuussuhteen yhteistyökumppaniin. Allianssi soveltuu vastaavasti joustaviin tarpeisiin hankkia kyvykkyyttä ja tilanteeseen, jossa halutaan valikoida vain osa kumppanin tarjoamasta kyvykkyydestä kaiken mahdollisen sijaan. Yhteisenä piirteenä näillä hankintamenetelmille on tarve tietämykseen, jolla kyvykkyydet kyetään integroimaan hankkivaan organisaatioon ja parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi empiiristen tutkimusten perusteella suositus etsiä oman kyvykkyyden näkökulmasta täydentävää kyvykkyyttä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta ulkoistamisella olevan tiettyjä yhteneväisiä piirteitä keskenään mutta myös merkittäviä eroavaisuuksia. Näin ollen hankintamenetelmä on valittava tilannekohtaisesti. Lisäksi yksittäistä kaikissa tilanteissa parempaa menetelmää ei havaittu, vaan yritysostoilla ja -fuusioilla ja alliansseilla oli tunnistettavissa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Käytännön johtamisen näkökulmasta on olennaista tunnistaa oman organisaation valmiudet hyödyntää hankittua kyvykkyyttä ja suorittaa transaktio välttäen esimerkiksi tietovuodot ulos organisaatiosta. Työssä annetaan kokonaisuuden arviointiin soveltuvat askelmerkit hankintaa varten.
Työssä on kolme osuutta, joissa käsitellään kutakin kokonaisuutta kirjallisuuteen perustuen ja lopussa päätelmäosio, jossa vedetään yhteen kirjallisuustutkimuksen havainnot ja annetaan suositukset tulevaan tutkimukseen ja sovelluskohteet käytännön johtamisen tarpeisiin. Teknologisten kyvykkyyksien tarkastelussa havaittiin niiden kasvava merkitys ja erityisen keskeinen rooli korkean teknologian toimialoilla, joilla kehitys on usein nopeatempoista. Teknologisen kyvykkyyden ulkoisen kehittämisen havaittiin olevan ratkaisu säilyä muutosnopeuden tahdissa ja hankkia tarvittavaa tietämystä tukemaan strategisesti merkittävien tavoitteiden saavuttamista. Hankintamenetelminä ulkoiselle kyvykkyydelle tarkasteltiin yritysfuusioita, -ostoja ja alliansseja. Fuusiot ja ostot havaittiin soveltuviksi erityisesti tilanteisiin, joissa organisaatio tarvitsee kontrollin resursseista ja haluaa välttää riippuvuussuhteen yhteistyökumppaniin. Allianssi soveltuu vastaavasti joustaviin tarpeisiin hankkia kyvykkyyttä ja tilanteeseen, jossa halutaan valikoida vain osa kumppanin tarjoamasta kyvykkyydestä kaiken mahdollisen sijaan. Yhteisenä piirteenä näillä hankintamenetelmille on tarve tietämykseen, jolla kyvykkyydet kyetään integroimaan hankkivaan organisaatioon ja parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi empiiristen tutkimusten perusteella suositus etsiä oman kyvykkyyden näkökulmasta täydentävää kyvykkyyttä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta ulkoistamisella olevan tiettyjä yhteneväisiä piirteitä keskenään mutta myös merkittäviä eroavaisuuksia. Näin ollen hankintamenetelmä on valittava tilannekohtaisesti. Lisäksi yksittäistä kaikissa tilanteissa parempaa menetelmää ei havaittu, vaan yritysostoilla ja -fuusioilla ja alliansseilla oli tunnistettavissa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Käytännön johtamisen näkökulmasta on olennaista tunnistaa oman organisaation valmiudet hyödyntää hankittua kyvykkyyttä ja suorittaa transaktio välttäen esimerkiksi tietovuodot ulos organisaatiosta. Työssä annetaan kokonaisuuden arviointiin soveltuvat askelmerkit hankintaa varten.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10476]
