Johdon laskentatoimi laitevalmistajan palvelullistamisprosessin tukena

Abstract

Jatkuvasti tiukentunut hintakilpailu sekä valmiiksi rajoittuneet laitemyynnin markkinat ovat ajaneet laitevalmistajayritykset tilanteeseen, joissa liiketoimintaa on kehitettävä. Yksi mahdollisista kehityssuunnista on palvelullistaminen (engl. servitization), eli yrityksen tarjooman laajentaminen palvelutuotteisiin. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tutkia laitevalmistajayrityksen palvelullistamisprosessia, sekä sitä, miten johdon laskentatoimen avulla voidaan tukea prosessin perustelua, määrittelyä ja ohjaamista kannattavuuden johtamisen keinoin. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja työn lähteinä on käytetty sekä usein kirjallisuudessa toistuvia vanhempia lähteitä sekä uudempaa tutkimusta aiheesta. Työ on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen kartoittaa laitevalmistajayrityksen palvelullistamisprosessia ja sen vaiheita, toinen osa taas tutkii johdon laskentatoimen tarjoamia työkaluja palvelullistamisprosessin tukemiseksi ja kolmas osa tutkii, miten näitä johdon laskentatoimen työkaluja voitaisiin käyttää palvelullistamisprosessin aiheuttamien haasteiden tukemisessa. Tässä työssä palvelullistaminen tarkoittaa yrityksen strategista valintaa suunnata niin sanotusta tuotekeskeisestä strategiasta palvelukeskeiseen strategiaan sekä aloittaa tuottamaan palveluita. Palvelullistamisen aloittamisen keskeisiä syitä ovat esimerkiksi toiminnan suorien hyötyjen tavoittelu, jollaisia voivat olla esimerkiksi lisätulot, suurempi voitto tai parempi kannattavuus. Palveluliiketoimintaan laajentamisella voidaan saavuttaa myös epäsuoria hyötyjä, kuten asiakkailta oppimista tai pitkiä ja kestäviä asiakassuhteita. Työssä palvelullistamisen vaiheita kuvataan kolmivaiheisen palveluprosessin kautta, joka koostuu palvelullistamisen perustelusta, palvelullistamisen sisällön määrittelystä sekä palvelullistamisprosessin ohjaamisesta. Työn tuloksista voidaan huomata, että johdon laskentatoimen rooli vaihtelee näiden vaiheiden aikana johtuen esimerkiksi epätietoisuuden määrän vaihtelusta prosessissa, ja sen rooli voi jopa jalostua prosessissa. Työn tulososiossa tutkitaan johdon laskentatoimen rooleja palvelullistamisen kolmessa eri vaiheessa. Johdon laskentatoimen roolit eivät etene palvelullistamisprosessissa lineaarisesti, ja yhtä täydellistä johdon laskentatoimen mekanismia on palvelullistamisprosessille vaikeaa antaa, sillä edes palvelullistamiselle ei ole kirjallisuudessa käsitettä, jota voitaisiin katsoa yleisesti käyväksi. Yksi syy johdon laskentatoimen erilaisille rooleille prosessin aikana on esimerkiksi se, että epätietoisuuden määrä on alussa suuri ja pienenee sitten projektin edetessä. Tämän takia projektin eri vaiheissa tarvitaan erilaista laskentatietoa. Johdon laskentatoimen erilaisten roolien takia voidaankin esittää, että johdon laskentatoimen tulisi olla aktiivisesti tarkkailtu mekanismi, jonka laskentakohteita ja sisältöä tulee arvioida palvelullistamisprosessin aikana siten, että mekanismi vastaa liiketoimintaympäristönsä tarpeisiin.