Alueelliset erot kuntoutuspsykoterapiaan osallistumisessa mielenterveyssyistä eläköityneiden joukossa
Lakkala, Katariina; Ordén, Pauli (2020)
2020
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005075047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005075047
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko mielenterveyssyistä eläköityneiden välillä alueellisia eroja psykoterapiaa hyödyntäneiden osuudessa. Tutkielma on osa monitieteistä RETIRE-hanketta, joka toteutetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 2019–2022.
Tutkimuksessa käytettiin hyväksi RETIRE-hanketta varten kerättyä aineistoa, joka koostuu Kelan, Eläketurvakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Tilastokeskuksen rekisteridatasta. Valtakunnalliseen ja kattavaan otokseen on valittu kaikki vuosina 2010–2015 väliaikaiselle tai pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysdiagnoosin vuoksi siirtyneet. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tutkittavien sairaanhoitopiiriä sekä osallistumista Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan.
Mahdollista yhteyttä sairaanhoitopiirin ja kuntoutuspsykoterapiaan osallistumisen välillä tutkittiin khiin neliön riippumattomuustestillä. Lisäksi laskettiin sairaanhoitopiirien kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisen osuudet ja osuuksille 95 %:n luottamusvälit.
Tutkimuksen tulosten mukaan mielenterveyssyistä eläköityneiden sairaanhoitopiirillä ja kuntoutuspsykoterapiaan osallistumisella on tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys. Sairaanhoitopiirien välillä löytyi merkittäviä eroja: Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kuntoutuspsykoterapiaa hyödynnettiin yli kolminkertaisesti Kymenlaakson sairaanhoitopiiriin verrattuna. Toisaalta suhteellisesti kuntoutuspsykoterapiaa eniten hyödyntäneessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissäkin vain alle neljäsosa mielenterveyssyistä eläköityneistä oli osallistunut Kelan tukemaan terapiaan. Koko Suomen tasolla kuntoutuspsykoterapiaa oli hyödyntänyt vain noin 16 % mielenterveyssyistä eläköityneistä.
Tutkimuksen tulokset herättävät perusteltua huolta. Esitetyn suuruiset alueelliset erot ovat merkittäviä kansanterveyden ja tasa-arvon näkökulmasta. Lisäksi kuntoutuspsykoterapian kansallisen hyödyntämisen matalan tason voi nähdä epäkohtana, kun otetaan huomioon psykoterapian tuloksellisuus useiden mielenterveyden häiriöiden hoidossa.
Tutkimuksessa käytettiin hyväksi RETIRE-hanketta varten kerättyä aineistoa, joka koostuu Kelan, Eläketurvakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Tilastokeskuksen rekisteridatasta. Valtakunnalliseen ja kattavaan otokseen on valittu kaikki vuosina 2010–2015 väliaikaiselle tai pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysdiagnoosin vuoksi siirtyneet. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tutkittavien sairaanhoitopiiriä sekä osallistumista Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan.
Mahdollista yhteyttä sairaanhoitopiirin ja kuntoutuspsykoterapiaan osallistumisen välillä tutkittiin khiin neliön riippumattomuustestillä. Lisäksi laskettiin sairaanhoitopiirien kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisen osuudet ja osuuksille 95 %:n luottamusvälit.
Tutkimuksen tulosten mukaan mielenterveyssyistä eläköityneiden sairaanhoitopiirillä ja kuntoutuspsykoterapiaan osallistumisella on tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys. Sairaanhoitopiirien välillä löytyi merkittäviä eroja: Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kuntoutuspsykoterapiaa hyödynnettiin yli kolminkertaisesti Kymenlaakson sairaanhoitopiiriin verrattuna. Toisaalta suhteellisesti kuntoutuspsykoterapiaa eniten hyödyntäneessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissäkin vain alle neljäsosa mielenterveyssyistä eläköityneistä oli osallistunut Kelan tukemaan terapiaan. Koko Suomen tasolla kuntoutuspsykoterapiaa oli hyödyntänyt vain noin 16 % mielenterveyssyistä eläköityneistä.
Tutkimuksen tulokset herättävät perusteltua huolta. Esitetyn suuruiset alueelliset erot ovat merkittäviä kansanterveyden ja tasa-arvon näkökulmasta. Lisäksi kuntoutuspsykoterapian kansallisen hyödyntämisen matalan tason voi nähdä epäkohtana, kun otetaan huomioon psykoterapian tuloksellisuus useiden mielenterveyden häiriöiden hoidossa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]