Digitaaliset sijoituspalveluneuvojat disruptiivisina innovaationa
Hämeenoja, Henrik (2020)
2020
Teknis-taloudellinen kandidaattiohjelma - Degree Programme in Business and Technology Management, BSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005075071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005075071
Tiivistelmä
Digitaaliset sijoituspalveluneuvojat (engl. robo-advisors) ovat varainhoidon rahoitusteknologiayritysten (engl. Fintech) liiketoimintamallien keskiössä käytettäviä ohjelmistoja. Näitä ohjelmistoja käytetään korvaamaan ihminen sijoituspalveluneuvojana esimerkiksi varojen allokointiin ja implementointiin, portfolion monitorointiin ja portfolion tasapainottamiseen liittyvissä tehtävissä. Digitaalisia sijoituspalveluneuvojia käsittelevässä tutkimuksessa ja mediassa digitaalisia sijoituspalveluneuvojia pidetään yleisesti disruptiivisina innovaatioina. Työn tavoitteena on osoittaa digitaalisten sijoituspalveluneuvojien olevan disruptiivisen innovaatio teorian valossa disruptiivisia innovaatioita. Toisena työn tavoitteena on selvittää teorian pohjalta varainhoitoalan vakiintuneille toimijoille menestyksekkäitä suojautumisstrategioita digitaalisten sijoituspalveluneuvojien luomaa disruptiota vastaan.
Työssä on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa käsitellään disruptiivisen innovaation teoriaa sekä esitellään teorian pohjalta vakiintuneiden toimijoiden suojautumisstrategioita disruptiiviselta innovaatiolta suojautumiseen. Toisessa osassa keskitytään osoittamaan että, digitaalisia sijoituspalveluneuvojia voidaan ensimmäisessä osassa esitellyn teorian näkökulmasta pitää disruptiivisina innovaatioina. Viimeisessä osassa käsitellään varainhoidon suojautumisstrategioita digitaalisia sijoituspalveluneuvojia vastaan. Tässä osassa yhdistetään ensimmäisessä osiossa esiteltyä teoriaa vakiintuneiden toimijoiden suojautumisstrategioista toisessa osassa esitellyiltä digitaalisilta sijoituspalveluneuvojilta suojautumiseen.
Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että digitaalisia sijoituspalveluneuvojia voidaan pitää disruptiivisen innovaatio teorian mukaisina disruptiivisina innovaatioina varainhoitoalalla. Lisäksi voidaan osoittaa, että on olemassa useita vakiintuneiden toimijoiden strategioita disruptiolta suojautumisstrategioita, joita varainhoidonalan toimijat voivat hyödyntää menestyksekkäästi. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan olettaa, että innovaation toteaminen disruptiiviseksi innovaatioksi mahdollisemman aikaisessa vaiheessa vaikuttaa merkittävästi menestyksekkäiden vakiintuneiden toimijoiden suojautumisstrategioiden luontiin. Työssä pohditaan myös mahdollisia jatkotutkimusaiheita.
Työssä on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa käsitellään disruptiivisen innovaation teoriaa sekä esitellään teorian pohjalta vakiintuneiden toimijoiden suojautumisstrategioita disruptiiviselta innovaatiolta suojautumiseen. Toisessa osassa keskitytään osoittamaan että, digitaalisia sijoituspalveluneuvojia voidaan ensimmäisessä osassa esitellyn teorian näkökulmasta pitää disruptiivisina innovaatioina. Viimeisessä osassa käsitellään varainhoidon suojautumisstrategioita digitaalisia sijoituspalveluneuvojia vastaan. Tässä osassa yhdistetään ensimmäisessä osiossa esiteltyä teoriaa vakiintuneiden toimijoiden suojautumisstrategioista toisessa osassa esitellyiltä digitaalisilta sijoituspalveluneuvojilta suojautumiseen.
Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että digitaalisia sijoituspalveluneuvojia voidaan pitää disruptiivisen innovaatio teorian mukaisina disruptiivisina innovaatioina varainhoitoalalla. Lisäksi voidaan osoittaa, että on olemassa useita vakiintuneiden toimijoiden strategioita disruptiolta suojautumisstrategioita, joita varainhoidonalan toimijat voivat hyödyntää menestyksekkäästi. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan olettaa, että innovaation toteaminen disruptiiviseksi innovaatioksi mahdollisemman aikaisessa vaiheessa vaikuttaa merkittävästi menestyksekkäiden vakiintuneiden toimijoiden suojautumisstrategioiden luontiin. Työssä pohditaan myös mahdollisia jatkotutkimusaiheita.