Mielialahäiriön vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tulotason yhteys kuntoutuspsykoterapiaan osallistumiseen

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella, onko mielialahäiriön vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tulotasolla yhteyttä kuntoutuspsykoterapiaan osallistumiseen. Lisäksi tarkastellaan kuntoutuspsykoterapiaan osallistumisen suhteellisia osuuksia ja sukupuolieroja. Mielialahäiriöt kattavat 39 % mielenterveyden tai käyttäytymisen ongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä. Nämä mielenterveysongelmat painottuvat erityisesti ihmisiin, joilla on matalampi sosioekonominen asema ja jotka kokevat enemmän taloudellisia rasitteita. Psykoterapia on tehokas hoitomuoto mielenterveyden ongelmiin, ja tutkimusnäyttöä on erityisesti sen tehokuudesta mielialahäiriöihin. Kuntoutuspsykoterapia on Kelan osittain korvaamaa psykoterapiaa, jonka tavoitteena on tukea tai parantaa kuntoutujan työkykyä. Tutkielma on osa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa toteutettavaa RETIRE-hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen taustatekijöitä Suomessa. Tutkielmassa käytetty RETIRE-hankkeen aineisto muodostettiin yhdistämällä dataa Kelan, Eläketurvakeskuksen, THL:n ja Tilastokeskuksen tietokannoista. Aineiston tutkittavat ovat 18–65vuotiaita suomalaisia, jotka ovat siirtyneet mielialahäiriön (ICD 10: F30-39) vuoksi määräaikaiselle tai pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle aikavälillä 2010–2015 (N = 23 756). Aineistosta jätettiin pois henkilöt, joilla ei ollut kaikki tietoja saatavilla, jotka olivat muuttaneet uuteen sairaanhoitopiiriin viimeisen 3 vuoden aikana tai jotka asuivat Ahvenanmaalla. Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuminen määritettiin kahteen luokkaan sen perusteella, olivatko tutkittavat saaneet kuntoutuspsykoterapiaa aikavälillä 2000 – 2015. Tutkittavat jaettiin tulotason mukaan viiteen luokkaan. Analyyseihin käytettiin khiin neliön riippumattomuustestiä, minkä lisäksi tarkasteltiin kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneiden suhteellisia osuuksia ja niiden 95 %:n luottamusvälejä. Tutkimusten tulosten perusteella mielialahäiriön takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tulotasolla ja heidän kuntoutuspsykoterapiaan osallistumisellaan on erittäin merkitsevä yhteys. Yhteys säilyy erittäin merkitsevänä myös silloin, kun miehiä ja naisia tarkastellaan erillisinä ryhminä. Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneiden suhteellinen osuus oli koko aineistossa 19,6 %, miehillä 12,3 % ja naisilla 23,8 %. Kun tarkastellaan koko aineistoa, kaikkien tuloluokkien suhteellisten osuuksien 95 %:n luottamusvälit eroavat toisistaan. Miehillä kaikkien vierekkäisten tuloluokkien kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneiden suhteellisten osuuksien 95 % luottamusvälit menevät päällekkäin, mutta naisilla tuloluokat 1 ja 2 sekä 4 ja 5 erosivat toisistaan. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että matala tulotaso saattaa toimia yhtenä esteenä kuntoutuspsykoterapiaan osallistumiselle, minkä vuoksi voisi olla syytä arvioida kuntoutuspsykoterapiasta yksilölle koituvia kuluja. Kuntoutuspsykoterapian hyödyntämistä mielialahäiriöiden hoidossa tulisi tehostaa ottaen huomioon aineiston kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneiden pienen suhteellisen osuuden. Tulosten valossa erityisesti miesten kuntoutuspsykoterapiaan osallistumisen edistämiseen tulisi kiinnittää huomiota.