"Jos mennään kaavan mukaan, selviän.": Kurkistus luokanopettajan matematiikkakuvaan

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella luokanopettajan matematiikkakuvaa ja niitä osatelkijöitä, joita matematiikkakuvanmuodostumisen taustalla on. Matematiikkakuva muodostuu kovasta ytimestä, jossa ovat keskeisimmät käsitykset, uskomukset,asenteetja tieto matematiikasta,itsestä matematiikan oppijana ja opettajana. Näihin käsityksiin vaikuttavat muun muassa omatkouluaikaiset kokemukset, opetussuunnitelma, oppimateriaalit, luokanopettajakoulutus ja työkokemus.Luokanopettajan matematiikkakuvalla on merkitystämyös opetuksen kannalta.Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä haastattelulomakkeellatammi-helmikuussa2020.Haastatteluvastauksia saatiin 22 luokanopettajalta.Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä fenomenologis-hermeneuttista sisällönanalyysia.Tähän tutkimukseenfenomenologishermeneuttinennäkökulma sopi siksi, että tarkoitus olikuvata, millaisia kuvia luokanopettajilla on itsestään matematiikan opettajana ja oppijana, millainen kuva matematiikasta itsessään, sekä millaisia kokemuksia kuvan muodostuksen takana on. Hermeneutiikan käsitteisiin kuuluvat muun muassa ymmärtäminen ja tulkinta.Haastateltavien matematiikkakuvaan olivatvaikuttaneet omat kouluaikaiset kokemukset.Näistä esiin nousi opettajan rooli matematiikkakuvan muodostumisessa.Osalla haastateltavista myös luokanopettajankoulutuksella oli ollut vahvavaikutus matematiikkakuvan muovaajana. Hieman yli puolella haastateltavista matematiikkakuva oli positiivinen.Hyvä menestyminen matematiikan ylioppilaskirjoituksissa ei estänyt negatiivisen matematiikkakuvan syntymistä.Haastateltavien vastauksissa korostui oivaltamisenja onnistumisenmerkitysoppimismotivaatioon.Luokanopettajat nostivat vastauksissaan esiin ongelmanratkaisutehtävien ja soveltamisen tärkeyden, mutta toisaaltauseammassa vastauksessa oma osaamien arvioitiin mekaanisen laskemisen varaan.Luokanopettajat näkivät matematiikanja sen merkityksentoisaalta pragmaattisena välineenäarkipäivän ongelmien ratkaisemisessa, toisaalta matemaattisen ajattelun merkityksellisyyttä sellaisenaan korostaen.Luokanopettajien osallistuminen matematiikan opetuksen täydennyskoulutukseen oli vähäistä. täydennyskoulutukseen osallistumisaktiivisuus oli suurempi sellaisilla luokanopettajilla, joillamatematiikkakuva ei ollut kovin positiivinen. Täydennyskoulutusta toivottiin lisää.