"Se on paikka, jossa minua kaivataan, jos olen poissa" : Kokemuksia masennuksen vertaistukiryhmän hyödyistä
Virta, Lea (2020)
Virta, Lea
2020
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005064979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005064979
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista hyötyä masennuksen vertaistukiryhmän jäsenet kokevat vertaistuesta olevan itselleen. Masennusta hoidetaan usein lääkehoidolla, psykoterapialla tai molemmilla yhtäaikaisesti. Vertaistuen hyödyistä on laajaa tutkimusnäyttöä yleisellä tasolla, joten sitä voidaan pitää mahdollisena masennuksen muita hoitomuotoja täydentävänä matalan kynnyksen kuntoutuskeinona. Tämän tutkimuksen päämääränä oli keskittyä nimenomaan masentuneiden henkilöiden vertaistukiryhmiin ja heidän subjektiivisiin kokemuksiinsa vertaistuen hyödyistä. Tämän lisäksi tutkimuksessa paneuduttiin siihen, millä tavoin vertaistuen koettiin vaikuttavan ryhmän jäsenten käsityksiin itsestään.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla pirkanmaalaisen mielenterveysyhdistyksen kolmesta eri masennusvertaistukiryhmästä. Kyselylomake koostui avoimista kysymyksistä, joiden avulla vastaajilta tiedusteltiin millaista hyötyä he kokevat vertaistuesta itselleen olleen, millä tavoin vertaistuki on vaikuttanut heidän käsityksiinsä itsestään ja mitä kyseiseen vertaistukiryhmään kuuluminen heille merkitsee. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 vertaistukiryhmän jäsentä sekä yksi paikalla ollut tukihenkilö. Saatuja vastauksia analysoitiin käyttäen apuna aineistolähtöistä sisällönanalyysiä niin, että aineistoa pelkistettiin, ryhmiteltiin ja luotiin aineistoa kuvaavia yläluokkia. Tämän jälkeen aineistosta muodostettuja luokkia verrattiin aiempaan tutkimukseen masentuneiden henkilöiden vertaistuesta.
Tulosten mukaan vertaistuesta koettiin olevan monenlaista hyötyä itselle, kuten masennuskokemuksen helpottumista ja mielekkään ohjelman löytämistä kodin ulkopuolelta. Erilaisia hyötykategorioita oli yhteensä viisi. Vertaistuen vaikutukset minäkäsitykseen puolestaan kategorisoitiin neljään luokkaan, joita olivat esimerkiksi itsetunnon nouseminen ja muutokset omissa sairauskäsityksissä. Vastaukset vertaistukiryhmään kuulumiselle annetuista merkityksistä puolestaan ryhmiteltiin viiteen luokkaan, joita olivat esimerkiksi vastavuoroinen henkinen tukeminen ja myönteiset sosiaaliset suhteet. Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia aiemman tutkimuksen kanssa, mutta aiemmasta tutkimuksesta poiketen, tässä tutkimuksessa ilmeni myös vertaistukiryhmän näkeminen mielekkäänä kodin ulkopuolisena ohjelmana, joka toi mieluisaa sisältöä elämään. Myös tukihenkilön vastaus tuki muuta tutkimusaineistoa.
Tutkimuksen mukaan vertaistuki näyttää tuovan masennukseen sairastuneiden henkilöiden elämään iloa ja säännöllisyyttä. Vertaistukiryhmään kuuluminen voi edistää luotettavan sosiaalisen tukiverkoston muodostumista, myönteisen minäkäsityksen rakentumista ja kangistuneiden ajattelutapojen muuntumista armollisemmiksi. Näin ollen vertaistukiryhmät näyttäytyvät otollisena mahdollisuutena täydentämään yksilön muuta masennuskuntoutusta ja parantamaan elämänlaatua.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla pirkanmaalaisen mielenterveysyhdistyksen kolmesta eri masennusvertaistukiryhmästä. Kyselylomake koostui avoimista kysymyksistä, joiden avulla vastaajilta tiedusteltiin millaista hyötyä he kokevat vertaistuesta itselleen olleen, millä tavoin vertaistuki on vaikuttanut heidän käsityksiinsä itsestään ja mitä kyseiseen vertaistukiryhmään kuuluminen heille merkitsee. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 vertaistukiryhmän jäsentä sekä yksi paikalla ollut tukihenkilö. Saatuja vastauksia analysoitiin käyttäen apuna aineistolähtöistä sisällönanalyysiä niin, että aineistoa pelkistettiin, ryhmiteltiin ja luotiin aineistoa kuvaavia yläluokkia. Tämän jälkeen aineistosta muodostettuja luokkia verrattiin aiempaan tutkimukseen masentuneiden henkilöiden vertaistuesta.
Tulosten mukaan vertaistuesta koettiin olevan monenlaista hyötyä itselle, kuten masennuskokemuksen helpottumista ja mielekkään ohjelman löytämistä kodin ulkopuolelta. Erilaisia hyötykategorioita oli yhteensä viisi. Vertaistuen vaikutukset minäkäsitykseen puolestaan kategorisoitiin neljään luokkaan, joita olivat esimerkiksi itsetunnon nouseminen ja muutokset omissa sairauskäsityksissä. Vastaukset vertaistukiryhmään kuulumiselle annetuista merkityksistä puolestaan ryhmiteltiin viiteen luokkaan, joita olivat esimerkiksi vastavuoroinen henkinen tukeminen ja myönteiset sosiaaliset suhteet. Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia aiemman tutkimuksen kanssa, mutta aiemmasta tutkimuksesta poiketen, tässä tutkimuksessa ilmeni myös vertaistukiryhmän näkeminen mielekkäänä kodin ulkopuolisena ohjelmana, joka toi mieluisaa sisältöä elämään. Myös tukihenkilön vastaus tuki muuta tutkimusaineistoa.
Tutkimuksen mukaan vertaistuki näyttää tuovan masennukseen sairastuneiden henkilöiden elämään iloa ja säännöllisyyttä. Vertaistukiryhmään kuuluminen voi edistää luotettavan sosiaalisen tukiverkoston muodostumista, myönteisen minäkäsityksen rakentumista ja kangistuneiden ajattelutapojen muuntumista armollisemmiksi. Näin ollen vertaistukiryhmät näyttäytyvät otollisena mahdollisuutena täydentämään yksilön muuta masennuskuntoutusta ja parantamaan elämänlaatua.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [6421]