Energianhallintastrategioiden yhteydet työn imuun opetustyössä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella energianhallintastrategioiden yhteyttä opettajien kokemaan työn imuun. Lisäksi tutkittiin, millaiset energianhallintastrategiat ovat yleisimmin käytettyjä opettajien keskuudessa. Tutkimuksessa energianhallintastrategioina tarkasteltiin mikrotaukoja ja työhön liittyviä strategioita. Työn imua tarkasteltiin puolestaan sen ydinulottuvuuksien eli tarmokkuuden ja omistautumisen kautta. Teoreettisesti tutkimus pohjautuu työn vaatimusten ja voimavarojen malliin (Bakker & Demerouti, 2017) sekä voimavarojen säilyttämisteoriaan (Hobfoll, 1989), joiden perusteella energianhallintastrategioiden käytön oletettiin olevan yhteydessä runsaampaan työn imuun. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 2017 kerättyä kyselyaineistoa (N = 909), joka koostuu Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenistöön kuuluvista luokan-, erityis- ja erityisluokanopettajista, aineenopettajista sekä rehtoreista. Kyselyn vastausprosentti oli 26 prosenttia. Eri energianhallintastrategioiden yleisyyttä tarkasteltiin jakaumatietojen ja riippuvien otosten t-testin avulla. Energianhallintastrategioiden ja työn imun ulottuvuuksien välisten yhteyksien analysointiin käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa ja hierarkkista regressioanalyysia. Tutkimus osoitti opettajien käyttävän useammin työhön liittyviä strategioita kuin mikrotaukoja. Opettajien keskuudessa eniten käytetty energianhallintastrategia oli vain kaikkein tärkeimpiin tehtäviin keskittyminen, kun taas vähiten opettajat käyttivät työtehtävien vaihtamiseen liittyviä strategioita. Mikrotaukojen havaittiin olevan hypoteesin mukaisesti positiivisesti yhteydessä molempiin työn imun ulottuvuuksiin. Sen sijaan työhön liittyvien strategioiden havaittiin olevan hypoteesin vastaisesti yhteydessä sekä vähäisempään tarmokkuuteen että vähäisempään omistautumiseen. Tutkimuksen perusteella mikrotaukojen pitäminen vaikuttaa olevan yhteydessä runsaampaan koettuun työn imuun ja siten parempaan työhyvinvointiin. Opettajista kuitenkin vain pieni osa käyttää työssään mikrotaukoja usein, joten olisi syytä selvittää, miten opettajat voisivat pitää enemmän mikrotaukoja työpäiviensä aikana.