Paperittoman subjektipositiot vuoden 2019 täysistuntokeskusteluissa
Laurén, Janita (2020)
2020
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005065019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005065019
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten paperittomista eli laittomasti maassa oleskelevista henkilöistä puhutaan eduskunnan täysistuntokeskusteluissa. Tutkimuksessa selvitettiin puheenvuoroissa rakentuvien diskurssien kautta paperittomille tarjoutuvia positioita ja niiden mahdollistamia toimijuuksia yhteiskunnassa. Paperittomat suomalaisessa yhteiskunnassa on nykyisessä laajuudessaan uudehko ilmiö, sillä paperittomien määrä on Euroopan pakolaistilanteen vuoksi kasvanut viime vuosina nopeasti, ja tämä on nostanut ilmiön yhteiskunnallisen keskustelun piiriin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten paperittomia määritellään yhteiskunnassa poliittista valtaa käyttävien toimesta asetelmassa, jossa paperittomia itseään ei päästetä ääneen.
Tutkielma pohjautuu sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssianalyysin teoreettis-metodologisiin lähtökohtiin, joissa kielen funktiona nähdään olevan sosiaalisen todellisuuden jatkuva muuntaminen ja merkityksellistäminen. Keskeisenä välineenä tutkimuksen analyysissa käytetään subjektiposition käsitettä tarkasteltaessa paperittomille puheenvuoroissa rakentuvia toiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia. Tutkielman aineisto koostuu vuoden 2019 eduskunnan täysistunnoissa pidetyistä puheenvuoroista, joissa paperittomat henkilöt tuodaan esiin.
Analyysin tuloksena aineistosta erottuu neljä erilaista diskurssia: kansallisen edun diskurssi, turvallisuusdiskurssi, lainsäädäntödiskurssi ja humanitaarinen diskurssi. Paperittomat asemoituvat puheenvuoroissa diskurssista riippuen tunkeilijoiksi, taloudelliseksi taakaksi, rikollisiksi, laittomiksi henkilöiksi ja autettaviksi. Tunkeilijan, taloudellisen taakan sekä rikollisen subjektipositioissa paperittomista rakentuu kuva yhteiskunnalle haitallisina toimijoina. Laittoman henkilön ja autettavan subjektipositioissa paperittomalle tarjoutuva asema on hyvin passiivinen eikä toiminnan mahdollisuuksia juuri ole. Yhtä poikkeavaa puheenvuoroa lukuun ottamatta, paperittomat eivät aineiston diskurssien kautta merkityksellisty yhteiskunnan kannalta hyödylliseksi tai toivottavaksi ilmiöksi. Paperittomille tuotetut positiot ovat toiseuttavia ja sulkevat paperittomat sen yhteiskunnan ulkopuolelle, jossa he tosiasiallisesti oleskelevat. Puheenvuoroissa rakentuvat subjektipositiot eivät ole kohteilleen yhdentekeviä, sillä parlamentaarinen puhe tuotetaan aivan erityisestä institutionaalisesta asemasta käsin ja sillä on merkittävää valtaa määritellä ilmiöitä yhteiskunnassa.
Tutkielma pohjautuu sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssianalyysin teoreettis-metodologisiin lähtökohtiin, joissa kielen funktiona nähdään olevan sosiaalisen todellisuuden jatkuva muuntaminen ja merkityksellistäminen. Keskeisenä välineenä tutkimuksen analyysissa käytetään subjektiposition käsitettä tarkasteltaessa paperittomille puheenvuoroissa rakentuvia toiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia. Tutkielman aineisto koostuu vuoden 2019 eduskunnan täysistunnoissa pidetyistä puheenvuoroista, joissa paperittomat henkilöt tuodaan esiin.
Analyysin tuloksena aineistosta erottuu neljä erilaista diskurssia: kansallisen edun diskurssi, turvallisuusdiskurssi, lainsäädäntödiskurssi ja humanitaarinen diskurssi. Paperittomat asemoituvat puheenvuoroissa diskurssista riippuen tunkeilijoiksi, taloudelliseksi taakaksi, rikollisiksi, laittomiksi henkilöiksi ja autettaviksi. Tunkeilijan, taloudellisen taakan sekä rikollisen subjektipositioissa paperittomista rakentuu kuva yhteiskunnalle haitallisina toimijoina. Laittoman henkilön ja autettavan subjektipositioissa paperittomalle tarjoutuva asema on hyvin passiivinen eikä toiminnan mahdollisuuksia juuri ole. Yhtä poikkeavaa puheenvuoroa lukuun ottamatta, paperittomat eivät aineiston diskurssien kautta merkityksellisty yhteiskunnan kannalta hyödylliseksi tai toivottavaksi ilmiöksi. Paperittomille tuotetut positiot ovat toiseuttavia ja sulkevat paperittomat sen yhteiskunnan ulkopuolelle, jossa he tosiasiallisesti oleskelevat. Puheenvuoroissa rakentuvat subjektipositiot eivät ole kohteilleen yhdentekeviä, sillä parlamentaarinen puhe tuotetaan aivan erityisestä institutionaalisesta asemasta käsin ja sillä on merkittävää valtaa määritellä ilmiöitä yhteiskunnassa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8330]