Kulttuuriset jännitteet maahanmuuttajanuorten kertomuksissa työhön ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvästä osallisuudestaan

Abstract

Tarkastelen tutkielmassani nuorten maahanmuuttajamiesten kokemuksia työhön ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvästä osallisuudestaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi tarkastelun keskiössä ovat kulttuuriset jännitteet, jotka liittyvät erityisesti suomalaisen hyvinvointivaltion käytäntöihin ja palveluihin. Kysymykset maahanmuuttajien osallisuudesta ja kotoutumisesta ovat ajankohtaisia ja haluan tutkimuksellani tuottaa tietoa tekijöistä, jotka edistävät tai rajoittavat maahanmuuttajien osallisuuden toteutumista. Keräsin tutkimuksen aineiston haastattelemalla nuoria maahanmuuttajamiehiä. Tavoitin haastatellut kolmannen sektorin monikulttuurisen nuorisotyöpalvelun kautta. Analysoin aineistoani narratiivisen analyysin keinoin. Hyödynnän mallitarinan sekä sitä vastaan suunnatun puheen tai kertomuksen paikantamista. Jaan vastapuheen tavallisuusretoriikkaan ja eron politiikkaan.

Tutkimukseni tuo ilmi maahanmuuttajien kokevan, että heidät mielletään valtaväestöön nähden erilaisiksi ja heillä oletetaan olevan vaikeuksia sopeutua vastaanottavaan yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien omakohtaiset kokemukset kuitenkin poikkeavat heihin liitetyistä mielikuvista ja haastavat ajatusta siitä, että vastuu kotoutumisprosessin onnistumisesta olisi vain muuttajilla itsellään. Vastaanottavan yhteiskunnan käytäntöjen sekä valtaväestön asenteiden vaikutukset tulivat esiin niin työhön kuin sosiaalisten suhteisiin liittyvän osallisuuden yhteydessä. Esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymistä vaikeuttavat etenkin muuttajiin kohdistuvat asenteet, mutta myös kielitaito näyttäytyy työllistymisen kannalta keskeisenä tekijänä. Luonteeltaan maahanmuuttajien työ on usein kuormittavaa, taloudellisesti epävarmaa ja tapahtuu sisääntuloammateissa. Suomalaista hyvinvointivaltiota ja palvelujärjestelmää kohtaan maahanmuuttajat osoittavat kiitollisuutta, joskin kulttuuriset jännitteet nousevat esiin perhesuhteisiin liittyvien sosiaalisten normien osalta.

Tutkimukseni nostaa esiin kolmannen sektorin toiminnan sekä matalan kynnyksen tapaamispaikkojen keskeisen roolin maahanmuuttajanuorten osallisuuden ja kotoutumisen edistämisessä. Näin ollen tällaisen toiminnan lisäämiselle ja kehittämiselle on merkittävä tarve.