Investointilainojen problematiikka Länsi-Balkanilla: Kiinan merkitys EU:n ja Länsi-Balkanin valtioiden väliseen assosiaatioprosessiin
Koppelo, Santeri (2020)
Koppelo, Santeri
2020
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005064985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005064985
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen nousevan suurvallan Kiinan taloudellista ja poliittista läsnäoloa Länsi- Balkanilla, tarkoituksenani ilmentää sen merkitystä Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin valtioiden välisiin suhteisiin. Tutkimuskysymykseni on, minkälaisia merkityksiä Kiinalla voi olla Länsi-Balkanin alueen ja EU:n väliseen vakautus- ja assosiaatioprosessiin. Tutkin Kiinan läsnäolon merkityksiä kahden eri tapausesimerkin avulla, kahdessa eri Länsi-Balkanin valtiossa aikavälillä 2010–2019. Tapausesimerkkeinä toimivat infrastruktuurihankkeet Montenegron ja Bosnia-Hertsegovinan valtioissa. Montenegron infrastruktuurihanke on jo rakennusvaiheessa oleva Bar-Boljaren moottoritie ja Bosnia-Hertsegovinan infrastruktuurihanke on Tuzla 7 -hiilivoimalayksikkö. Tutkin laaja-alaisesti hankkeiden taustoja sekä niistä muodostuneita ongelmia ja vertailen niitä analyysissa valitsemaani aineistoon.
Liberaali intergovermentalismi selittää tutkimuksen aikana Montenegron ja Bosnia-Hertsegovinan valtiojohdon päätöksiä ottaa vastaan Kiinan investointilainat, kun kyseisillä päätöksillä voi olla negatiivisia merkityksiä assosiaatioprosessia kohtaan.
Teorian mukaisesti valtiot tekevät rationaalistaloudellisia päätöksiä oman taloudellisen kehityksensä maksimoimiseksi. Tämän perusteella valtiot asettavat kansalliset intressinsä tiettyyn preferenssijärjestykseen. Havaintoni on, että syy infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen liittyy valtioiden haluun suosia tiettyjä taloudellisia intressejään joidenkin SAA-sopimusten velvoitteiden yli.
Analyysissani vertailen tapausesimerkkien tutkimuksessa ilmenneitä havaintoja vakautus- ja assosiaatiosopimusten (SAA) sisältöön sekä Euroopan komission raportteihin assosiaation etenemisestä. Vertailun avulla tuon esille infrastruktuurihankkeiden synnyttämiä ristiriitaisuuksia SAA-sopimuksien velvoitteisiin nähden. Analyysin tuloksien ensimmäisenä havaintona on, että infrastruktuurihankkeiden ja SAA- sopimuksien välisissä ristiriidoissa on kyse sopimuksien asettamien velvoitteiden, EU-lainsäädännön, taloudellisten uudistusten ja EU-standardien omaksumiseen liittyvistä ongelmista. Toinen havaintoni on, että ristiriidat voivat aiheuttaa ongelmia assosiaation etenemiseen. Vastaukseni tutkimuskysymykseeni on, että Kiinan läsnäololla on negatiivisia merkityksiä kyseisten maiden ja EU:n välisiin vakautus- ja assosiaatioprosesseihin, sillä Kiina käytännössä mahdollistaa molemmat infrastruktuurihankkeet investointilainallaan. Kiinan merkityksen kasvaminen EU:n lähialueilla sekä EU:n sisällä antaa mahdollisuuksia uudenlaisen EU-tutkimuksen kehittämiselle, jossa Kiinan sekä muiden nopeasti kasvavien maiden merkityksiä EU:n toimintaan voidaan mitata. EU:n tulevaisuutta koskevassa tutkimuksessa tutkijoiden tulisi ymmärtää ja huomioida Kiinan läsnäolo sekä ilmentää mahdollisimman pätevästi läsnäolon merkityksiä EU:n tulevaisuutta kohtaan.
Liberaali intergovermentalismi selittää tutkimuksen aikana Montenegron ja Bosnia-Hertsegovinan valtiojohdon päätöksiä ottaa vastaan Kiinan investointilainat, kun kyseisillä päätöksillä voi olla negatiivisia merkityksiä assosiaatioprosessia kohtaan.
Teorian mukaisesti valtiot tekevät rationaalistaloudellisia päätöksiä oman taloudellisen kehityksensä maksimoimiseksi. Tämän perusteella valtiot asettavat kansalliset intressinsä tiettyyn preferenssijärjestykseen. Havaintoni on, että syy infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen liittyy valtioiden haluun suosia tiettyjä taloudellisia intressejään joidenkin SAA-sopimusten velvoitteiden yli.
Analyysissani vertailen tapausesimerkkien tutkimuksessa ilmenneitä havaintoja vakautus- ja assosiaatiosopimusten (SAA) sisältöön sekä Euroopan komission raportteihin assosiaation etenemisestä. Vertailun avulla tuon esille infrastruktuurihankkeiden synnyttämiä ristiriitaisuuksia SAA-sopimuksien velvoitteisiin nähden. Analyysin tuloksien ensimmäisenä havaintona on, että infrastruktuurihankkeiden ja SAA- sopimuksien välisissä ristiriidoissa on kyse sopimuksien asettamien velvoitteiden, EU-lainsäädännön, taloudellisten uudistusten ja EU-standardien omaksumiseen liittyvistä ongelmista. Toinen havaintoni on, että ristiriidat voivat aiheuttaa ongelmia assosiaation etenemiseen. Vastaukseni tutkimuskysymykseeni on, että Kiinan läsnäololla on negatiivisia merkityksiä kyseisten maiden ja EU:n välisiin vakautus- ja assosiaatioprosesseihin, sillä Kiina käytännössä mahdollistaa molemmat infrastruktuurihankkeet investointilainallaan. Kiinan merkityksen kasvaminen EU:n lähialueilla sekä EU:n sisällä antaa mahdollisuuksia uudenlaisen EU-tutkimuksen kehittämiselle, jossa Kiinan sekä muiden nopeasti kasvavien maiden merkityksiä EU:n toimintaan voidaan mitata. EU:n tulevaisuutta koskevassa tutkimuksessa tutkijoiden tulisi ymmärtää ja huomioida Kiinan läsnäolo sekä ilmentää mahdollisimman pätevästi läsnäolon merkityksiä EU:n tulevaisuutta kohtaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8365]