Magia narratiivisena työkaluna: Magian merkitys kerronnassa Margaret Weisin teoksessa Hengen Miekka
Korkeaniemi, Lauri (2020)
2020
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005064983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005064983
Tiivistelmä
Tutkimuksessani tarkastelen magian merkitystä kerronnallisena elementtinä Margaret Weisin fantasiateok-sessa Hengen Miekka (1998/1999). Pyrin osoittamaan, minkälaisia vaikutuksia magian läsnäololla on ker-ronnan rakenteisiin ja teoksen kuvaamiin hahmoihin. Haluan näin tuoda esille magian fantasialle ominaisena erityispiirteenä.
Hyödynnän tärkeimpänä A.J. Greimasin narratologista aktanttimallia, jossa määrittelee kerronnan hahmoja käsitteiden aktantti ja aktori (engl. actant ja actor) kautta. Niiden avulla Greimas osoittaa että hahmoja voi-daan tarkastella sekä kerrontaa edistävinä funktioina että yksilöllisesti ja uskottavasti esitettyinä henkilöinä. Tarkastelen magian vaikutuksia hahmoihin niiden kautta, ja otan samalla kantaa lajityypin tutkimuksessa aiemmin esitettyyn näkemykseen ettei fantasia sisältäisi uskottavasti kuvattuja henkilöitä. Hahmojen uskot-tavaan esitykseen sekä teoksessa esiintyvän magian tarkempaan määrittelyyn hyödynnän Farah Men-dlesohnin määritelmää Immersiivisestä fantasiasta, sekä kirjailija Brandon Sandersonin kehittämiä Kovan ja Pehmeän Magian käsitteitä.
Tutkimukseni kautta osoitan magian olevan olennainen elementti Hengen Miekan kerronnan sekä myös hahmojen kannalta. Magia ja sen kautta saavutettava valta ovat teoksen päähenkilö Raistlin Majeren tärkein päämäärä, ja teos kuvaa hänen pyrkimystään sen tavoittelemiseksi. Magian läsnäolo aiheuttaa myös pysy-viä muutoksia hahmojen kerronnallisissa rooleissa, päähenkilön ulkonäössä ja hänen suhteessaan muihin hahmoihin. Nämä muutokset eivät olisi mahdollisia ilman magiaa, eli Hengen Miekan kuvaamaa tarinaa ei voitaisi kertoa ilman sen läsnäoloa. Käyttämääni näkökulmaa on mahdollista hyödyntää fantasiassa esiinty-vän magian tarkempaan määrittelemiseen, samoin kuin sen vaikutuksiin temaattisen tai hahmojen psyko-analyyttisen tutkimuksen kautta.
Hyödynnän tärkeimpänä A.J. Greimasin narratologista aktanttimallia, jossa määrittelee kerronnan hahmoja käsitteiden aktantti ja aktori (engl. actant ja actor) kautta. Niiden avulla Greimas osoittaa että hahmoja voi-daan tarkastella sekä kerrontaa edistävinä funktioina että yksilöllisesti ja uskottavasti esitettyinä henkilöinä. Tarkastelen magian vaikutuksia hahmoihin niiden kautta, ja otan samalla kantaa lajityypin tutkimuksessa aiemmin esitettyyn näkemykseen ettei fantasia sisältäisi uskottavasti kuvattuja henkilöitä. Hahmojen uskot-tavaan esitykseen sekä teoksessa esiintyvän magian tarkempaan määrittelyyn hyödynnän Farah Men-dlesohnin määritelmää Immersiivisestä fantasiasta, sekä kirjailija Brandon Sandersonin kehittämiä Kovan ja Pehmeän Magian käsitteitä.
Tutkimukseni kautta osoitan magian olevan olennainen elementti Hengen Miekan kerronnan sekä myös hahmojen kannalta. Magia ja sen kautta saavutettava valta ovat teoksen päähenkilö Raistlin Majeren tärkein päämäärä, ja teos kuvaa hänen pyrkimystään sen tavoittelemiseksi. Magian läsnäolo aiheuttaa myös pysy-viä muutoksia hahmojen kerronnallisissa rooleissa, päähenkilön ulkonäössä ja hänen suhteessaan muihin hahmoihin. Nämä muutokset eivät olisi mahdollisia ilman magiaa, eli Hengen Miekan kuvaamaa tarinaa ei voitaisi kertoa ilman sen läsnäoloa. Käyttämääni näkökulmaa on mahdollista hyödyntää fantasiassa esiinty-vän magian tarkempaan määrittelemiseen, samoin kuin sen vaikutuksiin temaattisen tai hahmojen psyko-analyyttisen tutkimuksen kautta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]