”Tekninen kirjoittaja vain tekee sen”: Määrittelemässä ja kehittämässä ohjelmistokehitysprojektin dokumentointiprosessia
Alakomi, Elena (2020)
2020
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005054941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005054941
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee dokumentointiprosessin kehittämistä pienen mittakaavan projektissa. Hyvin toimiva dokumentointiprosessi on yksi laadukkaan asiakasdokumentaation lähtökohdista. Pienen mittakaavan projektien dokumentointiprosesseja ei ole aikaisemmin erikseen tutkittu, joten tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida erään ohjelmistoprojektin dokumentointiprosessin nykytilaa ja kehittää dokumentointiprosessimalli, joka soveltuisi eritoten projekteihin, joissa dokumentoinnin henkilöstöresurssit ovat pienet.
Teoreettinen viitekehys rakentuu dokumentointiprosessin kypsyyttä kuvaavasta Hackosin (1994) viisitasoisesta mallista, kolmesta dokumentointiprosessin vaiheita kuvaavasta prosessimallista, laadun käsitteen ymmärtämisestä teknisen dokumentoinnin kontekstissa ja laadun saavuttamisen työkaluista sekä kääntämisen ja lokalisoinnin asemasta osana dokumentointiprosessia.
Tutkimus on Bitwise Oy:n Wisehockey-tuotteen dokumentointiprosessista tehty laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla Wisehockeyn työntekijöitä, ja haastatteluissa on käytetty puolistrukturoitua haastattelumetodia. Haastatteluaineiston analyysissä hyödynnetään teoriaosiossa esiteltyjä kypsyys- ja prosessimalleja ja laatua sekä kääntämistä ja lokalisointia käsitteleviä artikkeleja. Tutkimuksen hypoteesi on, että Wisehockeyn nykyisestä dokumentointiprosessista löytyy haasteita ja heikkouksia, joita on mahdollista korjata määrittelemällä prosessi ja siihen liittyvät vaiheet ja työtehtävät tarkemmin sekä soveltamalla pienen mittakaavan projekteille tarkoitettua dokumentointiprosessimallia.
Tutkimuksen johtopäätös on, että Wisehockeyn dokumentointiprosessi asettuu nykyisellään kypsyysmallin alkeelliselle tasolle 2 ja sitä voidaan parantaa muun muassa parantamalla sisäistä dokumentaatiota prosessin vaiheista ja käytännöistä. Tutkimuksessa määriteltyä Wisehockeyn dokumentointiprosessia hyödynnetään teoriaosiossa esiteltyjen prosessimallien ohella uuden dokumentointiprosessimallin kehittämiseen. Uusi malli on suunnattu pienen mittakaavan projekteille, joissa halutaan ottaa käyttöön dokumentointiprosessimalli tai dokumentointiprosessi, jos sellaista ei vielä ole olemassa.
Tutkimuksen lopputuotteena on luotu ehdotus dokumentointiprosessimalliksi pienen mittakaavan projektiin. Malli voisi edesauttaa dokumentointiprosessin kehittämistä ja sitä kautta asiakasdokumentaation laadun parantamista muissakin vastaavan laajuisissa projekteissa. Tutkimus myös osaltaan laajentaa käsitystä siitä, kuinka keskeinen rooli yksittäisellä teknisellä kirjoittajalla voi olla dokumentointiprosessin luomisessa, ylläpidossa ja kehittämisessä. Jatkotutkimusta voisi tehdä jatkamalla erilaisten projektien dokumentointiprosessien tutkimusta tai tutkimalla Wisehockeyn asiakasdokumentaation käyttäjäkokemusta ja käyttäjien tyytyväisyyttä.
Teoreettinen viitekehys rakentuu dokumentointiprosessin kypsyyttä kuvaavasta Hackosin (1994) viisitasoisesta mallista, kolmesta dokumentointiprosessin vaiheita kuvaavasta prosessimallista, laadun käsitteen ymmärtämisestä teknisen dokumentoinnin kontekstissa ja laadun saavuttamisen työkaluista sekä kääntämisen ja lokalisoinnin asemasta osana dokumentointiprosessia.
Tutkimus on Bitwise Oy:n Wisehockey-tuotteen dokumentointiprosessista tehty laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla Wisehockeyn työntekijöitä, ja haastatteluissa on käytetty puolistrukturoitua haastattelumetodia. Haastatteluaineiston analyysissä hyödynnetään teoriaosiossa esiteltyjä kypsyys- ja prosessimalleja ja laatua sekä kääntämistä ja lokalisointia käsitteleviä artikkeleja. Tutkimuksen hypoteesi on, että Wisehockeyn nykyisestä dokumentointiprosessista löytyy haasteita ja heikkouksia, joita on mahdollista korjata määrittelemällä prosessi ja siihen liittyvät vaiheet ja työtehtävät tarkemmin sekä soveltamalla pienen mittakaavan projekteille tarkoitettua dokumentointiprosessimallia.
Tutkimuksen johtopäätös on, että Wisehockeyn dokumentointiprosessi asettuu nykyisellään kypsyysmallin alkeelliselle tasolle 2 ja sitä voidaan parantaa muun muassa parantamalla sisäistä dokumentaatiota prosessin vaiheista ja käytännöistä. Tutkimuksessa määriteltyä Wisehockeyn dokumentointiprosessia hyödynnetään teoriaosiossa esiteltyjen prosessimallien ohella uuden dokumentointiprosessimallin kehittämiseen. Uusi malli on suunnattu pienen mittakaavan projekteille, joissa halutaan ottaa käyttöön dokumentointiprosessimalli tai dokumentointiprosessi, jos sellaista ei vielä ole olemassa.
Tutkimuksen lopputuotteena on luotu ehdotus dokumentointiprosessimalliksi pienen mittakaavan projektiin. Malli voisi edesauttaa dokumentointiprosessin kehittämistä ja sitä kautta asiakasdokumentaation laadun parantamista muissakin vastaavan laajuisissa projekteissa. Tutkimus myös osaltaan laajentaa käsitystä siitä, kuinka keskeinen rooli yksittäisellä teknisellä kirjoittajalla voi olla dokumentointiprosessin luomisessa, ylläpidossa ja kehittämisessä. Jatkotutkimusta voisi tehdä jatkamalla erilaisten projektien dokumentointiprosessien tutkimusta tai tutkimalla Wisehockeyn asiakasdokumentaation käyttäjäkokemusta ja käyttäjien tyytyväisyyttä.