Autioituva maaseutu: Kirjastojen näkökulmia ei-käyttäjiin alle 10 000 asukkaan kunnissa
Surco Taype, Laura (2020)
2020
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma, luonnontieteiden kandidaatin tutkinto - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media, Bachelor of Science
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005054944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005054944
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella yleisen kirjaston ei-käyttäjiä kirjaston näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksen avulla. Aihe valittiin mielenkiinnosta kirjaston ei-käyttäjiin sekä maaseudun asukasmäärien kehityksen nykytilanteeseen.
Yhdeksän eri maakunnan alle 10 000 asukkaan kuntien kirjastoille lähetettiin sähköpostitse linkki kyselyyn Google Forms -sovelluksessa. Kokonaisuudessaan kysely lähetettiin 115 kirjastolle. Tämän kyselyn avulla pyrittiin etsimään vastauksia siihen, miten näiden kuntien yleiset kirjastot tavoittelevat kirjaston ei-käyttäjiä sekä millainen vaikutus ei-käyttäjillä on mahdollisesti kirjaston toimintaan. Kyselylomake muodostui taustatietoja antavista kysymyksistä, Likert-asteikon kysymyksistä sekä näihin liittyvistä avoimista kysymyksistä. Kyselyn osallistujat pystyivät vastaamaan kysymyksiin anonyymisti ja vaikka kirjaston nimi kysyttiin taustatietona, niin itse tutkimuksessa kirjastot identifioitiin ainoastaan maakunnan perusteella.
Kyselyyn saatiin 23 vastausta kahdeksasta eri maakunnasta. Kyseiset maakunnat olivat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi.
Tutkimus osoittaa, että suurin osa kirjastoista tiedostaa ei-käyttäjien määrän nousun vaikuttavan jossain määrin kirjaston toimintaan. Kyseistä ryhmää ei kuitenkaan priorisoitu kirjaston toiminnassa muiden käyttäjäryhmien edelle. Tämä tuli muun muassa esiin siinä, että kirjastot kokivat suuntaavansa palvelunsa ja tapahtumansa kaikille käyttäjäryhmille. Kyselyssä kirjastot toivat esiin erilaisia keinoja, joiden he näkivät olevan toimivia myös ei-käyttäjien tavoittelussa. Esimerkiksi kirjastot pyrkivät järjestämään tapahtumia monipuolisesti eri aihepiireistä, joihin osallistuminen on tehty kaikille mahdollisimman vaivattomaksi. Lisäksi kyselyyn osallistuneet kirjastot tiedostivat omien resurssiensa määrän ja ne pyrittiin käyttämään siten, että kaikki kuntalaiset hyötyisivät niistä.
Yhdeksän eri maakunnan alle 10 000 asukkaan kuntien kirjastoille lähetettiin sähköpostitse linkki kyselyyn Google Forms -sovelluksessa. Kokonaisuudessaan kysely lähetettiin 115 kirjastolle. Tämän kyselyn avulla pyrittiin etsimään vastauksia siihen, miten näiden kuntien yleiset kirjastot tavoittelevat kirjaston ei-käyttäjiä sekä millainen vaikutus ei-käyttäjillä on mahdollisesti kirjaston toimintaan. Kyselylomake muodostui taustatietoja antavista kysymyksistä, Likert-asteikon kysymyksistä sekä näihin liittyvistä avoimista kysymyksistä. Kyselyn osallistujat pystyivät vastaamaan kysymyksiin anonyymisti ja vaikka kirjaston nimi kysyttiin taustatietona, niin itse tutkimuksessa kirjastot identifioitiin ainoastaan maakunnan perusteella.
Kyselyyn saatiin 23 vastausta kahdeksasta eri maakunnasta. Kyseiset maakunnat olivat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi.
Tutkimus osoittaa, että suurin osa kirjastoista tiedostaa ei-käyttäjien määrän nousun vaikuttavan jossain määrin kirjaston toimintaan. Kyseistä ryhmää ei kuitenkaan priorisoitu kirjaston toiminnassa muiden käyttäjäryhmien edelle. Tämä tuli muun muassa esiin siinä, että kirjastot kokivat suuntaavansa palvelunsa ja tapahtumansa kaikille käyttäjäryhmille. Kyselyssä kirjastot toivat esiin erilaisia keinoja, joiden he näkivät olevan toimivia myös ei-käyttäjien tavoittelussa. Esimerkiksi kirjastot pyrkivät järjestämään tapahtumia monipuolisesti eri aihepiireistä, joihin osallistuminen on tehty kaikille mahdollisimman vaivattomaksi. Lisäksi kyselyyn osallistuneet kirjastot tiedostivat omien resurssiensa määrän ja ne pyrittiin käyttämään siten, että kaikki kuntalaiset hyötyisivät niistä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]