Hallittu talouskaaos ja taloudellinen sivistys: Laman ja uuden julkisjohtamisen vaikutukset Pirkkalan kuntaan ja sen koulutoimeen vuosina 1990–1996

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia lamalla ja valtionosuusuudistuksella osana uuden julkisjohtamisen mukaista ajattelua oli Pirkkalan kuntaan ja sen koulutoimen hallintoon, talouteen sekä poliittiseen päätöksentekoon. Uudella julkisjohtamisella tarkoitetaan julkisen hallinnon kehittämisen suuntauksia, joilla pyritään taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja joustavuuteen. Keskeisiä kehityssuuntia olivat deregulaatio eli sääntelyn purkaminen sekä desentralisaatio eli vallan hajauttaminen. Valtionosuusuudistus nähdään osana tällaista kehitystä. Laajemmassa kontekstissa uusi julkisjoh-taminen liittyi hyvinvointivaltiokehityksen suunnanmuutokseen ja kilpailukykyvaltion nousuun. Lama sen sijaan kietoutui kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon 1990-luvun alussa eikä sitä siksi voinut tutkimuksessa sivuuttaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda paikallinen kunnallispoliittinen näkökulma tähän kon-tekstiin sekä hallinto-, talous-, ja koulutushistorialliseen tutkimukseen. Tutkimusaineistona käytettiin Pirkkalan kunnanvaltuuston, -hallituksen ja koulutoimen pöytäkirjoja liitteineen sekä kunnalliskertomuksia ja talousarviokeskustelupuheenvuoroja vuosilta 1990–1996. Aineistoa tutkittiin sisällönanalyysin keinoin sekä tulkittiin hermeneutiikan avulla. Teoreettisina lähtökohtina olivat Fred W. Riggsin kehittämä prismaattinen malli sekä uuden julkisjohtamisen käsite. Näiden pohjalta muodostettiin kolme jänniteparia; taloudellisuus ja hyvinvointi, uudistushegemonia ja sivistys sekä tehokkuus ja demokratia. Näiden avulla laman sekä uuden julkisjohtamisen vaikutuksia tarkasteltiin kunnan päätöksenteossa. Tutkimustulosten perusteella kyseiset jännitteet ilmenivät Pirkkalan kunnan päätöksenteossa ja hallinnossa hyvin voimakkaasti. Erityisesti taloudellisuuden ja hyvinvoinnin sekä uudistushegemonian ja sivistyksen välillä käytiin eri puolueiden ja kunnan virkamiesten kesken kamppailua. Useassa toteutuneessa hallinnonuudistuksessa oli havaittavissa desentralisaatio- ja deregulaatiokehitystä. Lama ja valtionosuusleikkaukset aiheuttivat merkittäviä säästötoimenpiteitä sekä lisäsivät jännitettä taloudellisuuden ja hyvinvoinnin välillä. Tehokkuuden ja demokratian jännite ilmeni siinä, että väliportaan demokratia eli lautakunnat, johtokunnat ja tilapäistoimikunnat menettivät merkitystään. Näitä demokraattisia toimielimiä karsittiin osin uuden julkisjohtamisen ja osin laman vaikutuksesta. Valtionosuusuudistus lisäsi kunnan valtaa päättää taloudenpidostaan, mutta kavensi itsehallinnollista liikkumatilaa. Lisäksi uudistus lisäsi epävarmuutta päätöksenteossa.