Dramaattinen wannabe vai pelloissa juokseva maalaislapsi? Mielikuvia harvinaisista etunimistä
Lampinen, Elisa-Marja (2020)
2020
Suomen kielen tutkinto-ohjelma, filosofian maisterin tutkinto - Degree Programme in Finnish Language, Master of Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005044929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005044929
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman tavoitteena on kuvata mielikuvia harvinaisista etunimistä. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia kielensisäisiä ja kielenulkoisia mielikuvia harvinaiset etunimet herättävät, millaiset harvinaiset etunimet koetaan miellyttäviksi tai epämiellyttäviksi sekä millaiset harvinaiset etunimet ovat avoimia sukupuolineutraalille käytölle.
Tutkimuksen laajana viitekehyksenä toimii nimistöntutkimus. Lähtökohdat ovat sosiolingvistiset ja kansan-lingvistiset, minkä lisäksi tutkimus sivuaa kognitiivista kielitiedettä. Tutkimuksen keskeisinä käsitteinä ovat kieleen liittyvät kielensisäiset mielikuvat ja nimenkantajiin liittyvät kielenulkoiset mielikuvat. Tutkimukseen on valittu tutkimuskirjallisuuden perusteella 25 harvinaista etunimeä. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi keväällä 2016 yhteensä 120 vastaajaa. Aineiston analyysissä sovelletaan sisällönanalyysia ja kvantifioinnin periaatteita.
Kahdessa ensimmäisessä tulosluvussa kuvataan kielenulkoisia ja kielensisäisiä mielikuvia. Mielikuvien jako kielenulkoisiin ja -sisäisiin osoittautui hieman jäykäksi, joten mukaan on lisätty nimiin ja nimenkantajiin liittyviä mielteitä yhdistävät muut mielikuvat. Tulokset osoittavat, että vastaajilla on paljon yhteisiä mielikuvia harvinaisista etunimistä. Kielenulkoisia tulkintoja ohjaavat mielleyhtymät samankaltaisiin sanoihin, nimiin ja nimen kieleen. Keskeiseksi harvinaisiin etunimiin liittyväksi mielikuvaksi nousee nimen ja nimenkantajan erikoisuus.
Kolmannessa tulosluvussa tarkastellaan harvinaisten etunimien sukupuolta. Tutkimustuloksena havaitaan, että vastaajilla on selkeät ja yhtenevät käsitykset naisennimistä, miehennimistä ja sukupuolineutraaleista etunimistä. Vahvimmin sukupuolittuneita ovat ne harvinaiset etunimet, joita ohjaa muiden etunimien nimimuotti tai semantiikka. Sen sijaan sukupuolineutraaleiksi arvioidaan etunimet, joiden nimiasu tai merkitys ei ohjaa vahvasti tulkintaa.
Viimeisessä tulosluvussa tarkastellaan näkemyksiä harvinaisten etunimien miellyttävyydestä. Tulokset on tiivistetty miellyttävyys- ja epämiellyttävyysindekseihin. Miellyttävimmiksi mielletyt harvinaiset etunimet ovat pääosin naisennimimuottien mukaisia. Nimen miellyttävyys yhdistyi kauneuteen, selkeyteen ja sopivaan erottuvuuteen. Sen sijaan epämiellyttävimmiksi mielletyt harvinaiset etunimet herättivät epämieluisia assosiaatioita, yhdistettiin kiusaamiseen ja koettiin hankaliksi.
Kokoavassa tarkastelussa tutkimuksen lopussa tuloksista piirtyy malli harvinaisten etunimien toimi-vuudesta. Mallissa vaihtelevat vastaajan sallivuus pienestä suureen sekä nimiin liittyvät assosiaatiot kielteisistä myönteisiin. Mallin perusteella muodostuu neljä ulottuvuutta, jotka kuvaavat suhtautumista harvinaisiin etunimiin. Nämä ovat torjunta, kyseenalaistus, hyväksyminen muuna nimenä sekä hyväksyminen etunimenä.
Tutkimuksen laajana viitekehyksenä toimii nimistöntutkimus. Lähtökohdat ovat sosiolingvistiset ja kansan-lingvistiset, minkä lisäksi tutkimus sivuaa kognitiivista kielitiedettä. Tutkimuksen keskeisinä käsitteinä ovat kieleen liittyvät kielensisäiset mielikuvat ja nimenkantajiin liittyvät kielenulkoiset mielikuvat. Tutkimukseen on valittu tutkimuskirjallisuuden perusteella 25 harvinaista etunimeä. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi keväällä 2016 yhteensä 120 vastaajaa. Aineiston analyysissä sovelletaan sisällönanalyysia ja kvantifioinnin periaatteita.
Kahdessa ensimmäisessä tulosluvussa kuvataan kielenulkoisia ja kielensisäisiä mielikuvia. Mielikuvien jako kielenulkoisiin ja -sisäisiin osoittautui hieman jäykäksi, joten mukaan on lisätty nimiin ja nimenkantajiin liittyviä mielteitä yhdistävät muut mielikuvat. Tulokset osoittavat, että vastaajilla on paljon yhteisiä mielikuvia harvinaisista etunimistä. Kielenulkoisia tulkintoja ohjaavat mielleyhtymät samankaltaisiin sanoihin, nimiin ja nimen kieleen. Keskeiseksi harvinaisiin etunimiin liittyväksi mielikuvaksi nousee nimen ja nimenkantajan erikoisuus.
Kolmannessa tulosluvussa tarkastellaan harvinaisten etunimien sukupuolta. Tutkimustuloksena havaitaan, että vastaajilla on selkeät ja yhtenevät käsitykset naisennimistä, miehennimistä ja sukupuolineutraaleista etunimistä. Vahvimmin sukupuolittuneita ovat ne harvinaiset etunimet, joita ohjaa muiden etunimien nimimuotti tai semantiikka. Sen sijaan sukupuolineutraaleiksi arvioidaan etunimet, joiden nimiasu tai merkitys ei ohjaa vahvasti tulkintaa.
Viimeisessä tulosluvussa tarkastellaan näkemyksiä harvinaisten etunimien miellyttävyydestä. Tulokset on tiivistetty miellyttävyys- ja epämiellyttävyysindekseihin. Miellyttävimmiksi mielletyt harvinaiset etunimet ovat pääosin naisennimimuottien mukaisia. Nimen miellyttävyys yhdistyi kauneuteen, selkeyteen ja sopivaan erottuvuuteen. Sen sijaan epämiellyttävimmiksi mielletyt harvinaiset etunimet herättivät epämieluisia assosiaatioita, yhdistettiin kiusaamiseen ja koettiin hankaliksi.
Kokoavassa tarkastelussa tutkimuksen lopussa tuloksista piirtyy malli harvinaisten etunimien toimi-vuudesta. Mallissa vaihtelevat vastaajan sallivuus pienestä suureen sekä nimiin liittyvät assosiaatiot kielteisistä myönteisiin. Mallin perusteella muodostuu neljä ulottuvuutta, jotka kuvaavat suhtautumista harvinaisiin etunimiin. Nämä ovat torjunta, kyseenalaistus, hyväksyminen muuna nimenä sekä hyväksyminen etunimenä.