Kuinka tukea lukivaikeista lasta luokanopettajana?
Niemi, Tia-Nitta (2020)
Niemi, Tia-Nitta
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen kandidaatin tutkinto - Teacher Education, Bachelor of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-02-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005024854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005024854
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keinoja, millä tavoin luokanopettajat voivat tukea lukivaikeisia oppilaitaan.
Hyödynnän tutkimuksessani sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Keräsin aineistoni helmikuussa 2019 Google Forms -kyselylomakkeen avulla. Lomake sisälsi kysymyksiä koskien vastaajan taustatekijöitä, kuten sukupuolta ja työkokemusta, sekä hänen tietojansa lukivaikeudesta eli dysleksiasta. Lomakkeessa myös kysyttiin mitkä asiat opettajat kokevat haastaviksi dysleksia oppilaiden auttamisessa. Osa kysymyksistä oli monivalintaa ja kaksi kysymystä oli avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen vastasi 8 nokialaisen koulun luokanopettajaa. Tutkimus oli rajattu koskemaan vain yhtä koulua ja sen opettajia, jotta aineisto pysyisi maltillisena.
Analysoin aineiston eri teemojen avulla. Selvitin luokanopettajien näkemyksiä heidän tietämyksestään dysleksiasta, ja siitä mistä he kokivat tietonsa saaneen, kuinka he auttavat oppilaitaan, joilla on dysleksia ja minkä he kokevat siinä haasteeksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää dysleksian määrittämisen ja sen syvemmän tarkastelun. Lukemisen ja sen opettamisen perusteita ja tärkeimpiä vaiheita suomessa, dysleksian toteamisen keinoja sekä keinoja kuntouttaa dysleksia oppilaita.
Tutkimusten tulosten mukaan opettajat kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi resursseja tai aikaa auttaa oppilaittaan ja jotkut kokevat tietonsa dysleksiasta liian vähäisiksi. Tuloksissa opettajat myös esittelevät omia hyviksi havaitsemiaan tukitoimia.
Hyödynnän tutkimuksessani sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Keräsin aineistoni helmikuussa 2019 Google Forms -kyselylomakkeen avulla. Lomake sisälsi kysymyksiä koskien vastaajan taustatekijöitä, kuten sukupuolta ja työkokemusta, sekä hänen tietojansa lukivaikeudesta eli dysleksiasta. Lomakkeessa myös kysyttiin mitkä asiat opettajat kokevat haastaviksi dysleksia oppilaiden auttamisessa. Osa kysymyksistä oli monivalintaa ja kaksi kysymystä oli avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen vastasi 8 nokialaisen koulun luokanopettajaa. Tutkimus oli rajattu koskemaan vain yhtä koulua ja sen opettajia, jotta aineisto pysyisi maltillisena.
Analysoin aineiston eri teemojen avulla. Selvitin luokanopettajien näkemyksiä heidän tietämyksestään dysleksiasta, ja siitä mistä he kokivat tietonsa saaneen, kuinka he auttavat oppilaitaan, joilla on dysleksia ja minkä he kokevat siinä haasteeksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää dysleksian määrittämisen ja sen syvemmän tarkastelun. Lukemisen ja sen opettamisen perusteita ja tärkeimpiä vaiheita suomessa, dysleksian toteamisen keinoja sekä keinoja kuntouttaa dysleksia oppilaita.
Tutkimusten tulosten mukaan opettajat kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi resursseja tai aikaa auttaa oppilaittaan ja jotkut kokevat tietonsa dysleksiasta liian vähäisiksi. Tuloksissa opettajat myös esittelevät omia hyviksi havaitsemiaan tukitoimia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8354]