Kuudesluokkalaisten taidot arvioida lähteiden luotettavuutta
Anttonen, Riikka (2020)
2020
Elinikäinen oppiminen ja kasvatus, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Lifelong Learning and Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005044893
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005044893
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin kuudesluokkalaisten taitoja arvioida lähteiden luotettavuutta sekä lukusujuvuuden, luetun ymmärtämisen ja sukupuolen yhteyttä arviointitaitoihin. Tutkimukseen osallistui 73 kuudesluokkalaista. Tutkimuksessa oppilaat lukivat lyhyitä tekstikatkelmia, joissa kirjoittajan asiantuntijuus ja tarkoitusperät vaihtelivat. Oppilaiden tuli osata varmentaa luotettavat lähdetiedot sekä kyseenalaistaa epäluotettavat lähdetiedot kiinnittämällä huomiota kirjoittajan asiantuntijuuteen ja tarkoitusperiin. Lisäksi oppilaat tekivät lukusujuvuutta mittaavan sanaketjutestin ja luetun ymmärtämisen tehtävän.
Epäluotettavien lähteiden kyseenalaistaminen oli oppilaille vaikeampaa kuin lähteiden luotettavuuden varmentaminen. Lukusujuvuus sekä luetun ymmärtäminen olivat yhteydessä lähteiden luotettavuuden varmentamiseen, mutta eivät lähteen luotettavuuden kyseenalaistamiseen. Regressioanalyysi osoitti, että lukusujuvuus ja luetun ymmärtäminen selittivät yhteensä 24% oppilaiden menestymisestä luotettavuuden varmentamista vaativissa tehtävissä. Vaikka tytöt olivat poikia sujuvampia lukijoita, tyttöjen ja poikien arviointitaidoissa ei ollut eroja.
Tutkimus siis osoittaa, että kuudesluokkalaiset oppilaat tarvitsevat apua erityisesti epäluotettavan lähteen kyseenalaistamisessa. Lisäksi tutkimus tuo ilmi, että perinteisten lukutaitojen vahvistaminen ei yksin riitä takaamaan uusissa tekstiympäristöissä tarvittavia kriittisiä arviointitaitoja. Ymmärrystä erilaisten lähteiden luotettavuutta lisäävien piirteiden, kuten kirjoittajan asiantuntijuuden tai tarkoitusperien käsittelyä tulisikin vahvistaa myös alakouluissa.
Epäluotettavien lähteiden kyseenalaistaminen oli oppilaille vaikeampaa kuin lähteiden luotettavuuden varmentaminen. Lukusujuvuus sekä luetun ymmärtäminen olivat yhteydessä lähteiden luotettavuuden varmentamiseen, mutta eivät lähteen luotettavuuden kyseenalaistamiseen. Regressioanalyysi osoitti, että lukusujuvuus ja luetun ymmärtäminen selittivät yhteensä 24% oppilaiden menestymisestä luotettavuuden varmentamista vaativissa tehtävissä. Vaikka tytöt olivat poikia sujuvampia lukijoita, tyttöjen ja poikien arviointitaidoissa ei ollut eroja.
Tutkimus siis osoittaa, että kuudesluokkalaiset oppilaat tarvitsevat apua erityisesti epäluotettavan lähteen kyseenalaistamisessa. Lisäksi tutkimus tuo ilmi, että perinteisten lukutaitojen vahvistaminen ei yksin riitä takaamaan uusissa tekstiympäristöissä tarvittavia kriittisiä arviointitaitoja. Ymmärrystä erilaisten lähteiden luotettavuutta lisäävien piirteiden, kuten kirjoittajan asiantuntijuuden tai tarkoitusperien käsittelyä tulisikin vahvistaa myös alakouluissa.