Miksi mun pitää tällaista kestää: Kuntajohtajien kokemuksia häirinnästä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää millaista häirintää kuntajohtajat kohtaavat työssään. Kiinnostuksen kohteena on kuntajohtajien kokemukset ja tarinat häirinnästä. Tarkoitus on selvittää miten kuntajohtajat häirintään suhtautuvat ja millaisia vaikutuksia häirinnällä on. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on vahvasti psykologiassa, erityisesti työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen teemoissa. Keskeistä on selvittää miten häirintä vaikuttaa kuntajohtajien työn tekemiseen ja millaista kuormitusta häirintä kuntajohtajissa aiheuttaa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastateltavana toimi seitsemän kuntajohtajaa ympäri Suomen. Kaikki haastateltavat toimivat kuntajohtajan tehtävässä haastatteluhetkellä, ja haastateltavien joukossa oli sekä kuntien, että kaupunkien johtajia. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina maaliskuussa ja huhtikuussa 2020. Aineiston analyysimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi.

Tutkimuksen tulosten mukaan kuntajohtajat kohtaavat häirintää erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Useimmiten häirintä ilmenee sanallisesti; ilkeinä puheina, haukkumisena, työn arvosteluna. Häirintä on työn tekemiseen puuttumista ja vaikeuttamista. Häirintään liittyy vahvasti kunnallisen päätöksenteon tavat. Tilanteet, joissa ihmiset ovat eri mieltä asioista ja tavoittelevat omaa etuaan, altistaa kuntajohtajat häirinnälle. Häirintää kohdataan useimmiten yhden tai korkeintaan muutaman ihmisen toimesta. Häirinnän yleisyyttä on vaikea määritellä, koska se koetaan tilanneriippuvaiseksi. Kunnassa tehdyt isot, paljon julkisuutta saaneet päätökset heijastuvat häirinnän määrään. Esimerkiksi koulujen lakkautukset tai kunnan taloudelliset leikkaukset altistavat kunnanjohtajan häirinnälle. Häirintää kohdataan myös sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla. Tällöin häirintä on kasvotonta, ja siihen on lähes mahdotonta puuttua. Häirintä heijastuu myös kuntajohtajien vapaa-aikaan. Häirintä aiheuttaa psyykkisiä ja fyysisiä oireita, kuten ahdistuksen tunteita ja pahaa oloa. Haastatteluissa tuli ilmi, että osa häirintää kohdanneista kuntajohtajista on pohtinut työpaikan vaihtoa häirinnän vuoksi.

Kuntajohtajat suhtautuvat häirintään kahdella tapaa. He kokevat häirinnän olevan osa kuntajohtajan työtä, joten siihen puuttuminen on lähes mahdotonta. Monet kokevat, että kunnanjohtajan tehtävässä on kestettävä kaikenlaista käyttäytymistä ja kunnanjohtajan on siedettävä kohtuutontakin arvostelua ja painetta työssä. Toisaalta haastatteluissa tuli ilmi, että monet haluaisivat puhua häirinnästä enemmän julkisuudessa. Aiheesta ei uskalleta puhua, koska moni pelkää oman uran ja maineen menettämistä. Kuntajohtajat toivovat, että epäasiallisesta käyttäytymisestä ja yleisemmin kuntajohtajien häirinnästä puhuttaisiin enemmän julkisuudessa. Omaa fyysistä ja henkistä terveyttä ei voi uhrata uran takia. Keskeistä olisi löytää keinoja puuttua kuntajohtajien kohtaamaan häirintään ja pyrkiä estämään häirinnän kohtaamista työssä.