Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena

Abstract

Tämän väitöskirjatutkimuksen päätavoitteena oli tutkia omaehtoisten ja ohjattujen luontokokemuksien koettuja vaikutuksia ja sisältöulottuvuuksia. Koetuilla vaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, joita luontoa kokevat tunnistavat itsessään. Sisältöulottuvuudet puolestaan viittaavat tekijöihin, laatuihin tai ominaisuuksiin, joiden voidaan ajatella olevan koettujen vaikutusten taustalla tai selittävän niitä. Oletuksena oli, että tulokset ovat elpymisen teorian mukaisia, mutta niiden lisäksi oletettiin myös elpymistä kokonaisvaltaisempia koettuja vaikutuksia ja sisältöulottuvuuksia. Oletuksena oli myös se, että sekä omaehtoiset ja ohjatut luontokokemukset tuottavat myönteisiä koettuja vaikutuksia. Selvää oletusta ei ollut siitä, eroavatko omaehtoiset ja ohjatut luontokokemukset toisistaan, ja jos eroavat, niin miten ne eroavat.

Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista kolme ensimmäistä on julkaistu, ja neljäs on arvioinnissa väitöskirjan mennessä painoon. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin koettuja vaikutuksia omaehtoisissa luontokokemuksissa. Toisessa osatutkimuksessa kehitettiin Kokonaisvaltaisen luontokokemuksen mittari (KOLU), ja arvioitiin sen rakennetta, sisältöulottuvuuksien reliabiliteettia sekä mittarin rakenne-, kriteeri- ja ryhmien erotteluvaliditeettia. Kolmannessa ja neljännessä osatutkimuksissa aiheena olivat ohjattujen luontokokemuksien koetut vaikutukset ja sisältöulottuvuudet Green Care -toiminnassa (kolmas osatutkimus) ja Luonnosta Virtaa -interventiossa (neljäs osatutkimus). Luonnosta Virtaa -interventiossa (LuoViryhmä ja itsenäiset ulkoilijat) koettuja vaikutuksia arvioitiin myös tunnetilan muutoksina intervention aikana.

Tutkimuksen aineistot kerättiin kyselyillä, ryhmäkeskusteluilla sekä teemahaastatteluilla vuosina 2007–2017. Tutkimukseen osallistuneet omaehtoiset luontokokijat (ensimmäinen ja toinen osatutkimus, N = 534) olivat pääasiassa Ylen terveysportaalin luontokyselyyn vastanneita lukijoita. Toisessa osatutkimuksessa hyödynnettiin lisäksi yliopiston opiskelijoiden aineistoa (N = 347). Green Care -toimintaan osallistujat (kolmas osatutkimus, N = 54) olivat mukana kursseilla, kuntoutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Luonnosta Virtaa -interventioon (neljäs osatutkimus, N = 121) osallistui työntekijöitä eri kunta-alan ja yksityisen sektorin organisaatioista. Tutkimuksen osallistujista suurin osa oli naisia (80 %), ja keski-ikä oli 41 vuotta.

Tulokset osoittivat, että omaehtoisissa luontokokemuksissa elpymisen (elpyjät) lisäksi löytyi kaksi muuta koettujen vaikutusten ryhmää: tervehtyjät sekä ristiriitaiset. Elpymisen lisäksi tervehtyjillä oli tervehtymisen koettuja vaikutuksia, ja ristiriitaiset kuvasivat myönteisten koettujen vaikutusten lisäksi myös kielteisiä tunteita. Myös luontokokemuksen sisältöulottuvuuksista havaittiin elpymisen lisäksi kokonaisvaltaisuutta: tutkimusta varten kehitetty KOLU-mittari koostui neljästä ulottuvuudesta (luontoyhteys, umpikujan tunne, tilantuntu ja hyväksyvä läsnäolo). Luontoyhteys- ja hyväksyvä läsnäolo -ulottuvuuksien reliabiliteetit olivat riittävän hyvät, mutta tilantuntuja umpikuja -ulottuvuuksien vain tyydyttävät. Rakenne-, kriteeri- ja ryhmien erotteluvaliditeetit osoittautuivat kohtuullisiksi.

Omaehtoisissa ja ohjatuissa luontokokemuksissa oli paljon samankaltaisuutta. Elpymiseen liittyviä koettuja vaikutuksia (myönteisiä tunnetilan muutoksia) oli havaittavissa Luonnosta Virtaa -interventioon osallistuvilla ryhmillä: LuoVi-ryhmäläisillä ja etäohjatuilla itsenäisillä ulkoilijoilla oli välittömiä myönteisiä tunnetilan muutoksia jokaisella LuoVi-ryhmän tapaamiskerralla, ja usealla tapaamiskerralla myönteiset muutokset olivat suurempia kuin kontrolliryhmällä. Myös LuoVi-ryhmän loppukeskusteluista esille nousseet kokonaisvaltaisen luontokokemuksen sisältöulottuvuudet olivat samankaltaisia kuin omaehtoisilla luontokokijoilla.

Omaehtoisten ja ohjattujen luontokokemusten välillä oli kuitenkin myös eroja. Sisältöulottuvuudet erosivat siten, että LuoVi-ryhmäläiset nostivat esille elvyttävyyden ja kokonaisvaltaisuuden lisäksi myös sosiaalisuuden merkityksen, jossa muun muassa paikkakokemusten jakaminen koettiin tärkeäksi. Koetut vaikutukset erosivat siten, että Green Care -toimintaan liittyi neljä erilaista koettujen vaikutusten ryhmää kolmen sijaan: elpyjien, tervehtyjien ja ristiriitaisten lisäksi esiin nousi kiinnostujat, jotka kokivat muun muassa lisääntynyttä motivaatiota koulutusta kohtaan. Eroja löytyi myös siten, että tervehtyjillä oli kuvauksia psyykkisestä prosessoinnista, ja ristiriitaisilla kielteiset tunteet olivat muun muassa surua ja huolta. LuoVi-ryhmän avulla koetuista vaikutuksista tultiin enemmän tietoiseksi, ja sen avulla myös kielteiset kokemukset vähenivät tai poistuivat.

Eroja löytyi myös erilaisten Green Care -toimintojen (luontointerventiotyypit) välillä. Sellainen luontointerventiotyyppi, jossa oli mahdollista kokea eläviä luontoelementtejä ulkona luonnossa, yhdistyivät erityisesti tervehtymisen kokemuksiin. Luonnosta Virtaa -intervention LuoVi-ryhmän ja itsenäisten ulkoilijoiden välillä eroja ei kuitenkaan löytynyt tunnetilojen muutoksissa.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ohjauksella (myös etäohjatut itsenäiset ulkoilijat) voidaan vaikuttaa vähintäänkin siihen, että luontoon mennään vuodenajasta riippumatta. Ohjaus (LuoVi-ryhmä ja Green Care -toiminta) näyttäisi vaikuttavan erityisesti luontokokemuksen kokonaisvaltaisuuteen sekä koettujen vaikutusten tiedostamiseen ja hyödyntämiseen psyykkisessä prosessoinnissa. Vaikuttaa myös siltä, että luontointervention ominaisuudet (mm. ohjaus, harjoitteet ja ryhmä) mahdollistavat sen, että kielteiset kokemukset vähenevät intervention myötä.

This dissertation focuses on perceived influence and content dimensions of nature among voluntary and supervised nature experiences. We expected to have results based on the restoration theories but also based on the so-called comprehensive views. Furthermore, we expected that there would be some similarities between voluntary and supervised nature experiences, but also there might be some differences between them.

This dissertation consists of four original studies. In Study I, I examined perceived influence of nature among voluntary nature experiences. Study II developed a new measure for comprehensive nature experience (CNE). The structure, reliability and structural, criterion, and known group validity of the CNE measure was evaluated. Study III and IV explored perceived influence and content dimensions among Green Care -activities (Study III) and Flow with Nature intervention (Study IV). In the Flow with Nature intervention (the nature intervention groups, independent nature groups) changes in affect during each meeting were compared between the groups.

The data used in this dissertation were collected during 2007–2017. The main data in Studies I and II consisted of Finnish adults who visited a health portal (N = 534) and in order to evaluate the validity of the CNE measure, a secondary data were collected among university students (N = 347). Participants in Green Care activities (Study III, N = 54) took part in a nature-based intervention as a part of their rehabilitation, rehabilitative work or education. The Flow with Nature intervention (Study IV, N = 121) consisted of Finnish employees. The majority of the participants were woman (80 %) and they were on average 41 years old.

The results among voluntary nature experiences revealed, first, that there were three kinds of perceived effects of nature environment among voluntary nature experiences: restoration (e.g. relaxation), health experiences and ambivalent experiences. In health experiences, the central perception was that nature is able to heal. Ambivalent experiences included both positive and negative emotions. Second, The CNE measure consisted of four content dimensions (connectedness with nature, feelings of impasse, feelings of space, and feelings of being accepted), which mostly showed good reliability (except feelings of space and feelings of impasse). Moreover, structural, criterion, and known group validity turned out to be moderate.

There were many similarities between voluntary and supervised nature experiences. First, restorative perceived influence (changes in affect) were found in Flow with Nature intervention: participating in the nature intervention groups (nature & independent) had immediate positive effects on the affect of the participants at each meeting, and the positive effects were larger at several meetings when compared with the control group. Second, the result of the group discussions in Flow with Nature intervention revealed comprehensive nature experiences at the same way as in supervised nature experiences.

However, there were also differences between voluntary and supervised nature experiences. First, in Flow with Nature intervention revealed a new content dimension: significance of social experiences. Second, the result showed that in Green Care activities there were four kinds of perceived effects of nature-based interventions: restoration (e.g. relaxation), health experiences (e.g. healing experiences), ambivalent experiences (e.g. sorrow) and occupational interest (e.g. motivation). There were also additional health experiences, which included descriptions of the psychological process. Third, the participants in the nature intervention groups became more aware of the positive effects of nature and disturbing experiences in nature were reduced or resolved during the intervention.

There were also differences between Green Care activities (nature-based interventions). The nature-based interventions, which included diverse methods, e.g., the opportunity to experience the living elements of nature outdoors, were connected with healing experiences. However, there was no difference between the changes in affect when comparing participants in the nature intervention groups and participants in the independent nature groups.

Overall, the results showed, first, that with the help of supervision, nature experiences are easier to put in to practice in all seasons and second, comprehensiveness, awareness and psychological process will be emphasized (Nature intervention group and Green Care activities). Third, with the help of the nature-based intervention negative experiences will be reduced.