Suojaavat sijoituskohteet ja turvasatamat Euroopan osakemarkkinoilla vuosina 1999–2018
Pursimo, Aapeli (2020)
2020
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005024851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202005024851
Tiivistelmä
Rahoitusmarkkinoiden kasvaessa viimeisten vuosikymmenien aikana myös niihin liittyvät riskit ovat kasvaneet. Tämä on lisännyt sijoittajien keskuudessa tarvetta suojaavien sijoituskohteiden ja turvasatamien löytämiselle, jotka mahdollistaisivat suojautumisen osakemarkkinoiden laskumarkkinoiden varalta. Aihepiirin tutkimusten määrä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi keskittyen kuitenkin lähinnä suurille osakemarkkinoille ja suuriin osakeindekseihin.
Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia Euroopan osakemarkkinoiden suojaavia sijoituskohteita ja turvasatamia vuosien 1999–2018 välisenä aikana. Tutkimusaineisto muodostui seitsemän Euroopan maan (Belgia, Espanja, Hollanti, Italia, Ranska, Saksa ja Suomi) Large Cap ja Small Cap -osakeindekseistä, joiden avulla tutkittiin osakeindeksiin sisältyvien yritysten markkina-arvon vaikutusta suojaavien sijoituskohteiden ja turvasatamien olemassaoloon. Suojaavia sijoituskohteita ja turvasatamia etsittiin jalometallien, valuuttojen ja valtion velkakirjojen joukosta. Maantieteellisen rajauksen takia ilmiötä tarkasteltiin euromääräisen sijoittajan näkökulmasta. Empiirinen tutkimus toteutettiin kahden eri regressiomallin avulla, joista toinen tutki suojaavien sijoituskohteiden olemassaoloa keskimääräisessä markkinatilanteessa ja toinen tutki tämän lisäksi turvasatamien olemassaoloa tavallista suurempien negatiivisten osakemarkkinatuottojen aikana.
Empiiristen tulosten perusteella kaikille tutkituille osakeindekseille, Belgian ja Suomen Large Cap -indeksejä lukuun ottamatta, löydettiin useampia suojaavia sijoituskohteita. Saksan valtion velkakirjan avulla euromääräisesti sijoittava on voinut tulosten perusteella kuitenkin suojata osakeportfoliotansa kaikilla tutkituilla osakemarkkinoilla. Myös USA:n valtion velkakirjan ja Japanin jenin havaitaan toimineen laajalti suojaavina sijoituskohteina. Empiiristen tulosten perusteella kaikille osakeindekseille, pl. Belgian Large Cap indeksi, on ollut löydettävissä turvasatama ajanjakson aikana tutkittujen omaisuuslajien joukosta. Suomen Large Cap -indeksiä lukuun ottamatta kaikille osakeindekseille löytyi vähintään kaksi turvasatamaa. Jalometallit, erityisesti kulta, toimivat tulosten perusteella laajalti turvasatamina tutkituille osakemarkkinoille. Kullan havaittiin empiiristen tulosten perusteella toimineen turvasatamana kolmea osakeindeksiä lukuun ottamatta kaikilla osakemarkkinoilla.
Tutkittuihin osakeindekseihin sisältyvien yritysten koolla oli osittain vaikutusta suojaavien sijoituskohteiden ja turvasatamien olemassaoloon tulosten perusteella. Yritysten markkina-arvolla havaittiin olevan vaikutusta suojaaviin sijoituskohteisiin Belgian, Espanjan, Hollannin ja Suomen osakemarkkinoilla usean omaisuuslajin osalta. Poikkeuksena oli Saksan valtion velkakirja, jonka suojaaviin ominaisuuksiin osakeindeksin yritysten markkina-arvolla ei puolestaan havaittu olevan vaikutusta. Osakeindeksiin sisältyvien yritysten koolla havaittiin olevan vaikutusta usean omaisuuslajin turvasatamaominaisuuksiin monilla tutkituista osakemarkkinoista. Poikkeuksena olivat jalometalleista kulta, hopea ja platina. Yritysten koolla ei havaittu olevan vaikutusta jalometallien turvasatamaominaisuuksin kullan ja hopean osalta Espanjassa, Hollannissa, Italiassa tai Ranskassa, eikä platinan osalta Espanjassa, Hollannissa tai Suomessa.
Tutkielman tulosten perusteella osakeportfolion suojaamisessa käytettävien sijoituskohteiden valinnassa on hyötyä huomioida maantieteellinen sijainti sekä joissain tapauksissa yritysten markkina-arvon vaikutus sijoituskohteiden käyttäytymiseen. Osaan tutkimuksen tuloksista tulee kuitenkin suhtautua varauksella, koska käytetyn mallin sopivuudessa havaittiin ongelmia joidenkin omaisuuslajien tuottosarjojen kohdalla.
Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia Euroopan osakemarkkinoiden suojaavia sijoituskohteita ja turvasatamia vuosien 1999–2018 välisenä aikana. Tutkimusaineisto muodostui seitsemän Euroopan maan (Belgia, Espanja, Hollanti, Italia, Ranska, Saksa ja Suomi) Large Cap ja Small Cap -osakeindekseistä, joiden avulla tutkittiin osakeindeksiin sisältyvien yritysten markkina-arvon vaikutusta suojaavien sijoituskohteiden ja turvasatamien olemassaoloon. Suojaavia sijoituskohteita ja turvasatamia etsittiin jalometallien, valuuttojen ja valtion velkakirjojen joukosta. Maantieteellisen rajauksen takia ilmiötä tarkasteltiin euromääräisen sijoittajan näkökulmasta. Empiirinen tutkimus toteutettiin kahden eri regressiomallin avulla, joista toinen tutki suojaavien sijoituskohteiden olemassaoloa keskimääräisessä markkinatilanteessa ja toinen tutki tämän lisäksi turvasatamien olemassaoloa tavallista suurempien negatiivisten osakemarkkinatuottojen aikana.
Empiiristen tulosten perusteella kaikille tutkituille osakeindekseille, Belgian ja Suomen Large Cap -indeksejä lukuun ottamatta, löydettiin useampia suojaavia sijoituskohteita. Saksan valtion velkakirjan avulla euromääräisesti sijoittava on voinut tulosten perusteella kuitenkin suojata osakeportfoliotansa kaikilla tutkituilla osakemarkkinoilla. Myös USA:n valtion velkakirjan ja Japanin jenin havaitaan toimineen laajalti suojaavina sijoituskohteina. Empiiristen tulosten perusteella kaikille osakeindekseille, pl. Belgian Large Cap indeksi, on ollut löydettävissä turvasatama ajanjakson aikana tutkittujen omaisuuslajien joukosta. Suomen Large Cap -indeksiä lukuun ottamatta kaikille osakeindekseille löytyi vähintään kaksi turvasatamaa. Jalometallit, erityisesti kulta, toimivat tulosten perusteella laajalti turvasatamina tutkituille osakemarkkinoille. Kullan havaittiin empiiristen tulosten perusteella toimineen turvasatamana kolmea osakeindeksiä lukuun ottamatta kaikilla osakemarkkinoilla.
Tutkittuihin osakeindekseihin sisältyvien yritysten koolla oli osittain vaikutusta suojaavien sijoituskohteiden ja turvasatamien olemassaoloon tulosten perusteella. Yritysten markkina-arvolla havaittiin olevan vaikutusta suojaaviin sijoituskohteisiin Belgian, Espanjan, Hollannin ja Suomen osakemarkkinoilla usean omaisuuslajin osalta. Poikkeuksena oli Saksan valtion velkakirja, jonka suojaaviin ominaisuuksiin osakeindeksin yritysten markkina-arvolla ei puolestaan havaittu olevan vaikutusta. Osakeindeksiin sisältyvien yritysten koolla havaittiin olevan vaikutusta usean omaisuuslajin turvasatamaominaisuuksiin monilla tutkituista osakemarkkinoista. Poikkeuksena olivat jalometalleista kulta, hopea ja platina. Yritysten koolla ei havaittu olevan vaikutusta jalometallien turvasatamaominaisuuksin kullan ja hopean osalta Espanjassa, Hollannissa, Italiassa tai Ranskassa, eikä platinan osalta Espanjassa, Hollannissa tai Suomessa.
Tutkielman tulosten perusteella osakeportfolion suojaamisessa käytettävien sijoituskohteiden valinnassa on hyötyä huomioida maantieteellinen sijainti sekä joissain tapauksissa yritysten markkina-arvon vaikutus sijoituskohteiden käyttäytymiseen. Osaan tutkimuksen tuloksista tulee kuitenkin suhtautua varauksella, koska käytetyn mallin sopivuudessa havaittiin ongelmia joidenkin omaisuuslajien tuottosarjojen kohdalla.