Paljon muuttujia: Työkyky ja sen muutokset Toimintakykykeskuksen asiakkailla
Murtonen, Antti (2020)
Murtonen, Antti
2020
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294632
Tiivistelmä
Tässä Pro Gradu -tutkielmassa olen kartoittanut Pirkanmaan ja Etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiireissä syksyllä 2017 toimintansa aloittaneiden Toimintakykykeskusten (Toike) asiakkaiden työkykyä. Tutkielmani empiirisessä osiossa olen analysoinut asiakkaiden itsearvioinnin kautta saatua määrällistä aineistoa. Analyysissä olen hakenut vastauksia kysymyksiin, millainen on Toike:n asiakasprofiili ja asiakkaiden lähtötilanne, millaiset tekijät ovat Toike:n asiakkailla yhteydessä koettuun työkykyyn, sekä millaisia muutoksia asiakkaiden tilanteissa on kuuden kuukauden seuranta-ajan jälkeen näyttäytynyt.
Toimintakykykeskuksen toimintamalli perustuu matalan kynnyksen asiakkuuteen sekä työkyvyn alenemien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn, millä pyritään tarttumaan työkyvyn tuen ja kuntoutuksen toiminta-alueella todettuihin haasteisiin. Palvelukenttä on todettu sirpaleisiksi ja asiakkuuksiin pääsy hankalaksi, minkä vuoksi palveluihin päästessä asiakkaiden vaikeat tilanteet ovat usein pitkälle edenneitä.
Ennen Toike-asiakkaiden kyselyaineiston analyysia olen avannut teoreettisella tasolla työkyvyn ja siihen läheisesti yhteydessä olevan toimintakyvyn käsitteitä. Olen pohjannut aineistoanalyysini aiempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, joissa työkyky on nähty monialaisena käsitteenä, mitä arvioitaessa on huomioitava ihmisen toimintakyky kokonaisvaltaisesti. Tässä tutkimuksessa työkyvyn nähdään pitävän sisällään ihmisen fyysisen ja psyykkisen voinnin ohella hänen päivittäisen suoriutumisensa, sosiaalisen elämäntilanteensa, kognitiiviset ominaisuudet ja taidot, sekä käsitys omasta pärjäämisestään.
Näitä tekijöitä Toike:n asiakkaat ovat arvioineet Kykyviisari-itsearviointikyselyn kautta, joka on Työterveyslaitoksen kehittämä laaja työkyvyn arviointikysely. Toike:n asiakkaat ovat täyttäneet Kykyviisari-kyselyn asiakkuuden alkaessa ja kysely on uusittu 6 kuukautta asiakkuuden alkamisen jälkeen. Tutkimuksen aineistona on 465 ensi- ja 123 toistokyselyä.
Tutkimuksen tulosten perusteella Toimintakykykeskusten asiakkaiden tilanne on asiakkuuteen tullessa ollut kokonaisvaltaisesti heikko ja haasteita näyttäytyy sekä fyysisellä, psyykkisellä, että sosiaalisella osa-alueella. Näin ollen Toike-hanke ei näytä kohdentuneen alkuperäisen suunnitelman mukaiseen varhaiseen tukeen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tutkimukseen osallistuneilla Toimintakykykeskusten asiakkailla koettu työkyky on yhteydessä laajasti eri toimintakyvyn osa-alueisiin, kuten psyykkiseen vointiin, sosiaaliseen osallisuuteen, päivittäiseen suoriutumiseen, sekä kognitiivisiin ominaisuuksiin ja taitoihin. Myös asiakkaan tulevaisuususko, käsitys omista työllistymismahdollisuuksista, sekä taloudellinen tilanne ovat yhteydessä koettuun työkykyyn. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan työkyvyn arviointi ja siihen liittyvät selvittelyt, sekä työkykyä tukevat palvelut tulisivat olla monialaisia ja ihmisen toimintakyvyn kokonaisvaltaisesti huomioivia
Tutkimuksessa havaittiin, että seuranta-ajan jälkeen Toike:n asiakkaiden tilanteissa oli havaittavissa hienoista positiivista muutosta. Eri muuttujien muutokset olivat pistemääräisesti kohtalaisen pieniä, mutta muutossuunta oli suurimmalla osalla vastaajista positiivinen. Toike:ssa toteutettuja toimenpiteitä tarkasteltaessa huomattiin, että psykologin mini-interventioihin osallistuminen oli vahvasti yhteydessä positiivisiin työ- ja toimintakyvyn muutoksiin. Tulokset antavat viitteitä siitä, että Toimintakykykeskuksen suhteellisen kevyen ja matalan kynnyksen palvelun kautta voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia työkyvyn haasteista kärsivien ihmisten tilanteissa. Lisäksi psykologin mini-interventioiden yhteys positiivisiin muutoksiin antaa ymmärtää, että matalan kynnyksen psyykkisen tuen palveluilla voitaisiin saavuttaa työkyvyn kannalta merkittäviä tuloksia.
Toimintakykykeskuksen toimintamalli perustuu matalan kynnyksen asiakkuuteen sekä työkyvyn alenemien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn, millä pyritään tarttumaan työkyvyn tuen ja kuntoutuksen toiminta-alueella todettuihin haasteisiin. Palvelukenttä on todettu sirpaleisiksi ja asiakkuuksiin pääsy hankalaksi, minkä vuoksi palveluihin päästessä asiakkaiden vaikeat tilanteet ovat usein pitkälle edenneitä.
Ennen Toike-asiakkaiden kyselyaineiston analyysia olen avannut teoreettisella tasolla työkyvyn ja siihen läheisesti yhteydessä olevan toimintakyvyn käsitteitä. Olen pohjannut aineistoanalyysini aiempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, joissa työkyky on nähty monialaisena käsitteenä, mitä arvioitaessa on huomioitava ihmisen toimintakyky kokonaisvaltaisesti. Tässä tutkimuksessa työkyvyn nähdään pitävän sisällään ihmisen fyysisen ja psyykkisen voinnin ohella hänen päivittäisen suoriutumisensa, sosiaalisen elämäntilanteensa, kognitiiviset ominaisuudet ja taidot, sekä käsitys omasta pärjäämisestään.
Näitä tekijöitä Toike:n asiakkaat ovat arvioineet Kykyviisari-itsearviointikyselyn kautta, joka on Työterveyslaitoksen kehittämä laaja työkyvyn arviointikysely. Toike:n asiakkaat ovat täyttäneet Kykyviisari-kyselyn asiakkuuden alkaessa ja kysely on uusittu 6 kuukautta asiakkuuden alkamisen jälkeen. Tutkimuksen aineistona on 465 ensi- ja 123 toistokyselyä.
Tutkimuksen tulosten perusteella Toimintakykykeskusten asiakkaiden tilanne on asiakkuuteen tullessa ollut kokonaisvaltaisesti heikko ja haasteita näyttäytyy sekä fyysisellä, psyykkisellä, että sosiaalisella osa-alueella. Näin ollen Toike-hanke ei näytä kohdentuneen alkuperäisen suunnitelman mukaiseen varhaiseen tukeen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tutkimukseen osallistuneilla Toimintakykykeskusten asiakkailla koettu työkyky on yhteydessä laajasti eri toimintakyvyn osa-alueisiin, kuten psyykkiseen vointiin, sosiaaliseen osallisuuteen, päivittäiseen suoriutumiseen, sekä kognitiivisiin ominaisuuksiin ja taitoihin. Myös asiakkaan tulevaisuususko, käsitys omista työllistymismahdollisuuksista, sekä taloudellinen tilanne ovat yhteydessä koettuun työkykyyn. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan työkyvyn arviointi ja siihen liittyvät selvittelyt, sekä työkykyä tukevat palvelut tulisivat olla monialaisia ja ihmisen toimintakyvyn kokonaisvaltaisesti huomioivia
Tutkimuksessa havaittiin, että seuranta-ajan jälkeen Toike:n asiakkaiden tilanteissa oli havaittavissa hienoista positiivista muutosta. Eri muuttujien muutokset olivat pistemääräisesti kohtalaisen pieniä, mutta muutossuunta oli suurimmalla osalla vastaajista positiivinen. Toike:ssa toteutettuja toimenpiteitä tarkasteltaessa huomattiin, että psykologin mini-interventioihin osallistuminen oli vahvasti yhteydessä positiivisiin työ- ja toimintakyvyn muutoksiin. Tulokset antavat viitteitä siitä, että Toimintakykykeskuksen suhteellisen kevyen ja matalan kynnyksen palvelun kautta voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia työkyvyn haasteista kärsivien ihmisten tilanteissa. Lisäksi psykologin mini-interventioiden yhteys positiivisiin muutoksiin antaa ymmärtää, että matalan kynnyksen psyykkisen tuen palveluilla voitaisiin saavuttaa työkyvyn kannalta merkittäviä tuloksia.