EU:n normatiivinen valta muuttuvassa turvallisuusympäristössä: Ukrainan kriisin vaikutus EU:n ja Ukrainan välisiin suhteisiin
Männikkö, Mirva (2020)
2020
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004304834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004304834
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin ja Ukrainan välisiä suhteita normatiivisen vallan näkökulmasta. Päätutkimuskysymyksenä on, millaisena EU:n normatiivinen valta näyttäytyy unionin Ukraina-politiikassa. Toisena tutkimuskysymyksenä pyritään selvittämään, onko EU:n politiikka muuttunut Ukrainan kriisin myötä ja jos on, niin millä tavoin. EU pitää itseään normatiivisena toimijana ja demokraattisten arvojen puolustajana, ja siksi on kiinnostavaa tutkia, onko unionin periaatteiden ja käytännön politiikan välillä ristiriitaa. Lisäksi on olemassa joitakin viitteitä siihen suuntaan, että EU:n prioriteeteissa olisi tapahtunut muutoksia Ukrainan konfliktin ja eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän muutoksen seurauksena.
Tutkimuksen teoreettisena pohjana on käsitys EU:sta normatiivisena valtana. Normatiivinen valta ymmärretään tutkielmassa ideaalityyppinä, jonka viisi ominaisuutta ovat normatiivinen identiteetti, normatiiviset intressit, normatiivinen toiminta, normatiiviset vaikutuskeinot sekä normatiiviset saavutukset. Ideaalityyppiä ei nimensä mukaisesti todellisuudessa ole olemassa, vaan tarkoituksena on verrata EU:ta ideaalityyppiin ja tutkia, mitä normatiivisen vallan ominaisuuksia sillä on.
EU:n Ukraina-politiikka on osa vuonna 2009 käynnistettyä itäinen kumppanuus -aloitetta, minkä vuoksi tutkielma rajautuu ajallisesti vuosiin 2009–2019. Aineisto koostuu Euroopan komission julkaisemista Ukrainan kehitystä koskevista raporteista sekä EU:n ulkoasioiden korkean edustajan ja laajentumisesta vastaavan komissaarin puheista ja lausunnoista. Tutkimusmenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Aineistosta tehdyt havainnot osoittavat, että vaikkei EU ole täydellinen normatiivinen valta, sillä on useita normatiivisen vallan piirteitä. Arvot vaikuttavat olevan EU:n ja Ukrainan suhteiden keskiössä, mutta unionilla on myös talouteen ja turvallisuuteen liittyviä omia intressejä. EU tyypillisesti noudattaa kansainvälisiä normeja, ja sen käyttämät vaikutuskeinot ovat pääosin normatiivisia. Saavutusten normatiivisuus voidaan osittain kyseenalaistaa.
Vastauksena toiseen tutkimuskysymykseen aineistosta ei löytynyt tukea sille oletukselle, että EU:n politiikka Ukrainaa kohtaan olisi muuttunut oleellisella tavalla Ukrainan kriisin myötä.
Tutkimuksen teoreettisena pohjana on käsitys EU:sta normatiivisena valtana. Normatiivinen valta ymmärretään tutkielmassa ideaalityyppinä, jonka viisi ominaisuutta ovat normatiivinen identiteetti, normatiiviset intressit, normatiivinen toiminta, normatiiviset vaikutuskeinot sekä normatiiviset saavutukset. Ideaalityyppiä ei nimensä mukaisesti todellisuudessa ole olemassa, vaan tarkoituksena on verrata EU:ta ideaalityyppiin ja tutkia, mitä normatiivisen vallan ominaisuuksia sillä on.
EU:n Ukraina-politiikka on osa vuonna 2009 käynnistettyä itäinen kumppanuus -aloitetta, minkä vuoksi tutkielma rajautuu ajallisesti vuosiin 2009–2019. Aineisto koostuu Euroopan komission julkaisemista Ukrainan kehitystä koskevista raporteista sekä EU:n ulkoasioiden korkean edustajan ja laajentumisesta vastaavan komissaarin puheista ja lausunnoista. Tutkimusmenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Aineistosta tehdyt havainnot osoittavat, että vaikkei EU ole täydellinen normatiivinen valta, sillä on useita normatiivisen vallan piirteitä. Arvot vaikuttavat olevan EU:n ja Ukrainan suhteiden keskiössä, mutta unionilla on myös talouteen ja turvallisuuteen liittyviä omia intressejä. EU tyypillisesti noudattaa kansainvälisiä normeja, ja sen käyttämät vaikutuskeinot ovat pääosin normatiivisia. Saavutusten normatiivisuus voidaan osittain kyseenalaistaa.
Vastauksena toiseen tutkimuskysymykseen aineistosta ei löytynyt tukea sille oletukselle, että EU:n politiikka Ukrainaa kohtaan olisi muuttunut oleellisella tavalla Ukrainan kriisin myötä.