Ekstroversion ja opiskelu-uupumuksen välinen yhteys luokanopettajaopiskelijoilla
Kuittinen, Maija (2020)
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen kandidaatin tutkinto - Teacher Education, Bachelor of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004304833
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004304833
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko luokanopettajaopiskelijoiden ekstroversio yhteydessä opiskeluuupumukseen, kun yhteyteen mahdollisesti vaikuttavien taustatekijöiden (vuosikurssi, sukupuoli, siviilisääty, lasten lukumäärä, työssäkäynti, vapaa-ajan määrä ja vanhempien koulutus) vaikutus on kontrolloitu. Ekstroversio eli ulospäinsuuntautuneisuus vs. introversio eli sisäänpäinkääntyneisyys on yhden persoonallisuuden piirteen, ekstroversion, ulottuvuus ja jatkumo. McCrae ja Costa määrittelevät ekstroversion kuuden eri alapiirteen avulla: lämpö, seurallisuus, itsevarmuus, toiminta, jännityksen etsiminen ja positiiviset tunteet.
Opiskelu-uupumuksella tarkoitetaan pitkittynyttä stressioireyhtymää, joka muodostuu keskeytymättömästä opiskeluun liittyvästä stressistä. Opiskelu-uupumus kostuu kolmesta osa-alueesta: uupumusasteisesta väsymyksestä, opiskeluun suuntautuvasta kyynisyydestä ja riittämättömyyden tunteista. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto hankittiin verkkokyselylomakkeella. Ekstroversiota mitattiin XSFFIN -mittarilla ja opiskelu-uupumusta SBI-9 -mittarilla. Aineisto analysoitiin lineaarisella regressioanalyysilla.
Tutkimuksen (N = 54) tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijoiden ekstroversio oli korkeahkolla tasolla, erityisesti lämmön ja positiivisten tunteiden osa-alueilla. Kokonaisuupumuksen ka = 28,3 asteikolla 9–54. Uupumusasteisessa väsymyksessä ka = 12,6 asteikolla 4–24, kyynisyydessä ka = 8,1 asteikolla 3–18 ja riittämättömyyden tunteissa ka = 7,6 asteikolla 2–12. Kokonaisuupumuksen osalta suurin osa naisista (9,8 %, n = 5) sai 27 pistettä asteikolla 9–54. Naisista 43 % (n = 22) ylitti kohonneen uupumusriskin rajan (29 pistettä) ja 21 % (n = 11) selvästi kohonneen uupumusriskin rajan.
Lineaarisessa kokonaisregressiomallissa, jossa kaikki taustamuuttujat oli kontrolloitu, opiskelijoiden korkeampi ekstroversio oli yhteydessä voimakkaampiin riittämättömyyden tunteisiin, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ekstroversion kokonaismallin adjustoitu selitysosuus (ΔR² = 0,260, p = 0,018) selitti riittämättömyyden tunteita koskevasta varianssista kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi 26 %, mikä on suurehko selitysosuus käyttäytymistieteellisissä tutkimusasetelmissa. Ekstroversio ei ollut merkitsevästi yhteydessä kokonaisuupumukseen, uupumusasteiseen väsymykseen eikä kyynisyyteen.
Opiskelu-uupumuksella tarkoitetaan pitkittynyttä stressioireyhtymää, joka muodostuu keskeytymättömästä opiskeluun liittyvästä stressistä. Opiskelu-uupumus kostuu kolmesta osa-alueesta: uupumusasteisesta väsymyksestä, opiskeluun suuntautuvasta kyynisyydestä ja riittämättömyyden tunteista. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto hankittiin verkkokyselylomakkeella. Ekstroversiota mitattiin XSFFIN -mittarilla ja opiskelu-uupumusta SBI-9 -mittarilla. Aineisto analysoitiin lineaarisella regressioanalyysilla.
Tutkimuksen (N = 54) tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijoiden ekstroversio oli korkeahkolla tasolla, erityisesti lämmön ja positiivisten tunteiden osa-alueilla. Kokonaisuupumuksen ka = 28,3 asteikolla 9–54. Uupumusasteisessa väsymyksessä ka = 12,6 asteikolla 4–24, kyynisyydessä ka = 8,1 asteikolla 3–18 ja riittämättömyyden tunteissa ka = 7,6 asteikolla 2–12. Kokonaisuupumuksen osalta suurin osa naisista (9,8 %, n = 5) sai 27 pistettä asteikolla 9–54. Naisista 43 % (n = 22) ylitti kohonneen uupumusriskin rajan (29 pistettä) ja 21 % (n = 11) selvästi kohonneen uupumusriskin rajan.
Lineaarisessa kokonaisregressiomallissa, jossa kaikki taustamuuttujat oli kontrolloitu, opiskelijoiden korkeampi ekstroversio oli yhteydessä voimakkaampiin riittämättömyyden tunteisiin, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ekstroversion kokonaismallin adjustoitu selitysosuus (ΔR² = 0,260, p = 0,018) selitti riittämättömyyden tunteita koskevasta varianssista kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi 26 %, mikä on suurehko selitysosuus käyttäytymistieteellisissä tutkimusasetelmissa. Ekstroversio ei ollut merkitsevästi yhteydessä kokonaisuupumukseen, uupumusasteiseen väsymykseen eikä kyynisyyteen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8269]