Riskien visualisointi pk-yritysten päätöksenteossa

Abstract

Yritysten päivittäiset päätökset sisältävät epävarmuutta, jolloin niihin liittyy riski. Riskienhallinnalla (RM) yritys pyrkii systemaattisesti tunnistamaan riskejä ja reagoimaan niihin tehokkaasti. Nykyiset kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tunnistamismetodit eivät kuitenkaan kata riittävän hyvin päätöksentekijöiden tietotarpeita. Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) muodostavat nyky-yhteiskunnan talouden tukirangan ja siksi koko sektorin toiminnan jatkuvuus on kriittistä. Pk-yritysten RM kuitenkin kärsii resurssipulasta ja niiden päätöksenteko on subjektiivisempaa kuin suurten yritysten. Visualisointi on nähty eräänä potentiaalisena vaihtoehtona tehokkaampana riskien viestijänä, arvioijana ja päätöksenteon tukijana. Perinteisiä RM-metodeja kyseenalaistaen tämä tutkielma pyrkii selvittämään, voidaanko visualisoinnin avulla muuttaa olemassa olevaa asiantilaa ja lievittää pk-yritysten RM:n ongelmia. Tutkielma on muodoltaan vertaileva kirjallisuuskatsaus, jonka otantana toimii 19 tieteellistä artikkelia sisältäen sekä teoreettista että empiiristä tutkimusta. Yleisimpiä RM:n ongelmia ovat muun muassa epävarmuuden käsittely sekä riskin moniulotteisuus niin hierarkkisella kuin järjestelmällisellä tasolla. Esiin nousevat erityisesti riskin psykologiset ongelmat, sillä eri yksilöt organisaation sisällä näkevät ja kokevat saman riskin eri tavoin. Pk-yritysten päätöksenteko ja RM ovat suurista yrityksistä poiketen epäsystemaattista ja subjektiivista. Niiden RM:ää on tutkittu hyvin vähän ja toimenpiteet rajoittuvat usein kokoon ja yrittäjälähtöiseen omistukseen. Riskien visualisoinnista esiintyy hajanaisesti näyttöä, mutta se on todettu menestykkääksi metodiksi. Sitä on käytetty esimerkiksi organisaation hierarkkisten riskien tunnistamisessa, missä ylimmän tason riskien vaikutukset alempiin tasoihin havaittiin tehokkaammin. Tämänkaltaisen esimerkin mukaisesti visualisoinnilla voidaan tuottaa organisaatioon yhteistä ymmärrystä samasta riskistä eri perspektiivit huomioiden. Visualisointi ei ole kallis tai monimutkainen hankinta ja se hyödyttää muitakin kuin pelkästään asiantuntijoita. Näin ollen se voidaan nähdä lievityksenä pkyritysten resurssiongelmiin. Visualisoinnilla voidaan vähentää riskikulttuurien eroja ja motivoida sidosryhmiä näyttämällä epävarmuudesta myös positiiviset puolet. Lisäksi visualisointi voi lisätä monimuotoisuutta työympäristössä, sillä se hyödyntää monia eri tekniikoita ja työkaluja. On ilmeistä, että visualisointi korreloi myös RM:n yleisiin ongelmiin. Se voi toimia esimerkiksi parempana vaihtoehtona kvantitatiivisille, todennäköisyyspohjaisille arviointimenetelmille. Valmiiden viitekehysten tai tapaustutkimusten kirjo on hyvin niukka, joten lisätutkimuksen tarve on suuri varsinkin, kun liiketoiminta integroituu kiihtyvällä tahdilla digitaaliseen maailmaan.