Sosiaali- ja terveysalan lehtoreiden sitoutumisen tekijät ammattikorkeakouluorganisaatiossa
Dombret, Hanna (2020)
2020
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Higher Education Administration
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004304802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004304802
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee sosiaali- ja terveysalan lehtoreiden organisaatioon sitoutumista ammattikorkeakouluorganisaatioissa. Lehtoreiden työ on muuttunut viime vuosina työelämän kehittymisen sekä korkeakoulujen rahoituskriteerien vaihtumisen vuoksi. Nämä ovat vaikuttaneet lehtoreiden työn sisältöön sekä tapoihin tehdä työtä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää ja kuvata niitä tekijöitä, jotka lehtorit kokevat merkityksellisiksi oman organisaatiositoutumisensa kannalta. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat 1. Millaisista tekijöistä ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtoreiden organisaatioon sitoutuminen koostuu? 2. Mitkä tekijät tulevaisuudessa saattavat vahvistaa tai heikentää lehtoreiden sitoutuneisuutta? sekä 3. Millaisen johtamisen lehtorit näkevät vaikuttavan organisaatioon sitoutumiseen joko sitä vahvistavasti tai heikentävästi? Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa lehtoreiden sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat Meyerin ja Allenin (1990) sitoutumisen teoria sekä Mowdayn, Porterin ja Steersin (1982) sitoutumisen synnyn sekä ilmenemisen neliportainen luokittelu. Meyerin ja Allenin (1990) kolmen komponentin sitoutumisen teoria jakaa sitoutumisen tekijät affektiiviseen sitoutumiseen, laskelmoivaan tai jatkuvuusperustaiseen sitoutumiseen sekä normatiiviseen sitoutumiseen. Mowdayn ym. (1982) luokittelun mukaan sitoutumisen syntyyn sekä ilmenemiseen vaikuttavat työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, työntekijän roolit ja työn ominaisuudet, työntekijän aikaisemmat kokemukset työn tekemisestä ja työpaikasta sekä työpaikan organisaatiorakenne.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta, joka mahdollisti uuden, kuvailevan tiedon tuottamisen organisaatioon sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat neljän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtorit. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Teemahaastattelun kysymysten muotoutumista ohjasi Mowdayn ym. (1982) neliportainen luokittelu. Tutkimukseen osallistui yhteensä kahdeksan (8) lehtoria, joista neljä (4) edusti sosiaalialaa ja neljä (4) terveysalaa. Aineiston analyysissä käytettiin abduktiivista sisällönanalyysiä.
Tässä tutkimuksessa Meyerin ja Allenin (1990) kolmen komponentin teorian mukaisesti affektiivisen sitoutumisen tekijöiksi nousivat työtehtäviin liittyvät tekijät (motivoivat sekä monipuoliset työtehtävät, resurssit, pedagogiikka, työelämän muutosvaatimukset, osaamisen kehittäminen sekä vaikutusmahdollisuudet), työn ja vapaa-ajan suhde sekä organisaatioon liittyvät tekijät (arvot ja strategia, johtamistavat, osaamisen hyödyntäminen, organisaatiomuutokset sekä lähiesimiestyöskentely). Laskelmoivan sitoutumisen tekijöiksi nousivat palkka, ikä sekä työtilanne. Normatiivisen sitoutumisen tekijöitä ei noussut aineistosta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammattikorkeakoulujen lehtoreiden sitoutumista voidaan vahvistaa affektiivisten sitoutumisen tekijöiden kautta. Sitoutumista ei voida vahvistaa laskelmoivan tai normatiivisen sitoutumisen tekijöiden kautta.
Keskeiseksi jatkotutkimusaiheeksi tämän tutkimuksen perusteella nousee sen tutkiminen, kuinka ammattikorkeakoulut pystyvät vastaamaan organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden tarpeisiin sitoutumisen elementtien vahvistamisen kautta.
Avainsanat: organisaatioon sitoutuminen, sitoutumisen mallit, sitoutumisen tekijät, asiantuntijuus
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää ja kuvata niitä tekijöitä, jotka lehtorit kokevat merkityksellisiksi oman organisaatiositoutumisensa kannalta. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat 1. Millaisista tekijöistä ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtoreiden organisaatioon sitoutuminen koostuu? 2. Mitkä tekijät tulevaisuudessa saattavat vahvistaa tai heikentää lehtoreiden sitoutuneisuutta? sekä 3. Millaisen johtamisen lehtorit näkevät vaikuttavan organisaatioon sitoutumiseen joko sitä vahvistavasti tai heikentävästi? Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa lehtoreiden sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat Meyerin ja Allenin (1990) sitoutumisen teoria sekä Mowdayn, Porterin ja Steersin (1982) sitoutumisen synnyn sekä ilmenemisen neliportainen luokittelu. Meyerin ja Allenin (1990) kolmen komponentin sitoutumisen teoria jakaa sitoutumisen tekijät affektiiviseen sitoutumiseen, laskelmoivaan tai jatkuvuusperustaiseen sitoutumiseen sekä normatiiviseen sitoutumiseen. Mowdayn ym. (1982) luokittelun mukaan sitoutumisen syntyyn sekä ilmenemiseen vaikuttavat työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, työntekijän roolit ja työn ominaisuudet, työntekijän aikaisemmat kokemukset työn tekemisestä ja työpaikasta sekä työpaikan organisaatiorakenne.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta, joka mahdollisti uuden, kuvailevan tiedon tuottamisen organisaatioon sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat neljän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtorit. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Teemahaastattelun kysymysten muotoutumista ohjasi Mowdayn ym. (1982) neliportainen luokittelu. Tutkimukseen osallistui yhteensä kahdeksan (8) lehtoria, joista neljä (4) edusti sosiaalialaa ja neljä (4) terveysalaa. Aineiston analyysissä käytettiin abduktiivista sisällönanalyysiä.
Tässä tutkimuksessa Meyerin ja Allenin (1990) kolmen komponentin teorian mukaisesti affektiivisen sitoutumisen tekijöiksi nousivat työtehtäviin liittyvät tekijät (motivoivat sekä monipuoliset työtehtävät, resurssit, pedagogiikka, työelämän muutosvaatimukset, osaamisen kehittäminen sekä vaikutusmahdollisuudet), työn ja vapaa-ajan suhde sekä organisaatioon liittyvät tekijät (arvot ja strategia, johtamistavat, osaamisen hyödyntäminen, organisaatiomuutokset sekä lähiesimiestyöskentely). Laskelmoivan sitoutumisen tekijöiksi nousivat palkka, ikä sekä työtilanne. Normatiivisen sitoutumisen tekijöitä ei noussut aineistosta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammattikorkeakoulujen lehtoreiden sitoutumista voidaan vahvistaa affektiivisten sitoutumisen tekijöiden kautta. Sitoutumista ei voida vahvistaa laskelmoivan tai normatiivisen sitoutumisen tekijöiden kautta.
Keskeiseksi jatkotutkimusaiheeksi tämän tutkimuksen perusteella nousee sen tutkiminen, kuinka ammattikorkeakoulut pystyvät vastaamaan organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden tarpeisiin sitoutumisen elementtien vahvistamisen kautta.
Avainsanat: organisaatioon sitoutuminen, sitoutumisen mallit, sitoutumisen tekijät, asiantuntijuus