Varhaiskasvattajien erityisherkkyys haasteena ja voimavarana työhyvinvoinnille
Leinonen, Nita; Pakkala, Ira (2020)
Leinonen, Nita
Pakkala, Ira
2020
Varhaiskasvatus, kasvatustieteen kandidaatin tutkinto - Early Childhood Education, Bachelor of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004304805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004304805
Tiivistelmä
Erityisherkkyys ja työhyvinvointi ovat ajankohtaisia teemoja, jotka ovat viime vuosina olleet puheenaiheina. Erityisherkkyydestä työelämässä on kuitenkin tehty vain muutamia tutkimuksia aiemmin ja varhaiskasvatuksen kentältä ei niitä ole. Aiemman tutkimuksen vähyys ja ajankohtaisuus lisäävät tutkimuksen tarpeellisuutta. Tässä tutkimuksessa käsitellään erityisherkkyyttä varhaiskasvattajien työhyvinvoinnin näkökulmasta varhaiskasvatuksen työympäristössä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on sanoittaa varhaiskasvattajan erityisherkkyyden ilmenemistä varhaiskasvatuksen työympäristössä sekä selvittää varhaiskasvattajien työhyvinvoinnin kokemuksia erityisherkkyyden näkökulmasta. Tavoitteena on myös antaa työtiimille ja esimiehille eväitä ymmärtää erityisherkkää työntekijää.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja se toteutettiin haastattelemalla kuutta erityisherkkyyttä kokevaa varhaiskasvatuksen opettajaa sekä lastenhoitajaa. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina niin kasvotusten tapaamalla kuin Skypen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin.
Teemoittelusta saatiin tutkimuskysymysten avulla neljä pääluokkaa. Varhaiskasvattajien erityisherkkyyden ilmenemisessä varhaiskasvatuksen työympäristössä muodostettiin kaksi pääluokkaa, jotka ovat melu, kiire ja hektisyys sekä tunteiden ja tilanteiden havaitseminen, toisten asemaan asettuminen ja kohtaaminen. Myös erityisherkkyyden näkymisessä työhyvinvoinnissa muodostettiin kaksi pääluokkaa, jotka ovat työn mielekkyys sekä stressi, väsymys ja kuormittuminen. Osa erityisherkkyyden vaikutuksista työhyvinvointiin oli negatiivisia ja kuormittavia, mutta erityisherkkyyden koettiin myös parantavan työhyvinvointia.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että toisille erityisherkille varhaiskasvatuksen kuormittavat tekijät ovat uhka työhyvinvoinnille, mutta toisille erityisherkkyys on voimavara, joka edistää työhyvinvointia niin, että varhaiskasvatus on merkityksellinen, mutta ei liian kuormittava ammatti. Tutkimustulokset tuovat siis tietoa siitä, kuinka erityisherkkyys ilmenee varhaiskasvatuksen ympäristössä ja miten se vaikuttaa varhaiskasvattajien kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on sanoittaa varhaiskasvattajan erityisherkkyyden ilmenemistä varhaiskasvatuksen työympäristössä sekä selvittää varhaiskasvattajien työhyvinvoinnin kokemuksia erityisherkkyyden näkökulmasta. Tavoitteena on myös antaa työtiimille ja esimiehille eväitä ymmärtää erityisherkkää työntekijää.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja se toteutettiin haastattelemalla kuutta erityisherkkyyttä kokevaa varhaiskasvatuksen opettajaa sekä lastenhoitajaa. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina niin kasvotusten tapaamalla kuin Skypen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin.
Teemoittelusta saatiin tutkimuskysymysten avulla neljä pääluokkaa. Varhaiskasvattajien erityisherkkyyden ilmenemisessä varhaiskasvatuksen työympäristössä muodostettiin kaksi pääluokkaa, jotka ovat melu, kiire ja hektisyys sekä tunteiden ja tilanteiden havaitseminen, toisten asemaan asettuminen ja kohtaaminen. Myös erityisherkkyyden näkymisessä työhyvinvoinnissa muodostettiin kaksi pääluokkaa, jotka ovat työn mielekkyys sekä stressi, väsymys ja kuormittuminen. Osa erityisherkkyyden vaikutuksista työhyvinvointiin oli negatiivisia ja kuormittavia, mutta erityisherkkyyden koettiin myös parantavan työhyvinvointia.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että toisille erityisherkille varhaiskasvatuksen kuormittavat tekijät ovat uhka työhyvinvoinnille, mutta toisille erityisherkkyys on voimavara, joka edistää työhyvinvointia niin, että varhaiskasvatus on merkityksellinen, mutta ei liian kuormittava ammatti. Tutkimustulokset tuovat siis tietoa siitä, kuinka erityisherkkyys ilmenee varhaiskasvatuksen ympäristössä ja miten se vaikuttaa varhaiskasvattajien kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]