Towards a circular textile ecosystem: Drivers and barriers of national textile circulation

Abstract

Textile and clothing industry is an extremely resource intensive field of industry, which consumes enormous amounts of water, chemicals and energy throughout the supply chain. Fast fashion and the resulting need to produce textile products at the lowest cost possible constantly threaten both the environmental and social wellbeing. Therefore, large-scale and systemic changes are needed in both virgin fibre-based production and fast fashion-based consumption patterns for the textile industry to truly transition towards sustainability and circularity. The aim of this thesis was to explore the current status of Finnish textile circulation ecosystem – the community of actors whose operations involve circular economy of textiles – and the drivers and barriers of national textile circulation. As textile circulation involves a multitude of technological processes, technologies that enable textile circulation were examined as the key driver type to boost the transition towards a circular textile industry. In addition, drivers and barriers were examined extensively from business-related, organizational, regulatory, linguistic, visual and psychological points of view. The data utilized in this thesis was compiled by the author for an ecosystem study, commissioned by Circular Economy Catalysts: From Innovation to Business Ecosystems (CICAT2025) project. The theoretical part of this thesis is divided into two sections. The first section consists of a description of material flows and sustainability issues of linear textile and fashion industry. The second part provides necessary background information about the circularity of textiles and garments, including aspects such as waste hierarchy, ecosystem approach and technological processes of textile circulation. The empirical part of this thesis was carried out as a qualitative single-case study, in which the inspected case was the Finnish textile industry and the textile circulation related activities within the field. The research was executed by interviewing actors that represent different parts of the Finnish textile circulation ecosystem. The interviews were carried out in 2019 within a time frame of 5 months. The actor interviews resulted in a visualized example of the variety of necessary actor types within the ecosystem and in a realistic overview of the current activities in Finland. The results showed that there is both need and interest for developing various technologies within the field of textile circulation. Technologies that guarantee the collected textile fraction’s quality during collection phase, textile sorting and identification technologies and mechanical and chemical recycling methods were all considered as relevant technologies, alongside with digital solutions, such as product passports and online textile lending services. Collaborative projects, circular design education, clear verbal and visual communication, transparency and trust were also experienced as drivers for adopting textile circulation and its technologies as a part of today’s textile industry. It can be concluded, that a wide spectrum of simultaneous drivers are needed for a traditional field of industry to successfully implement circularity into its operations. Even though a certain driver can be a strong accelerating force as itself, a boost from other driver types is often needed to create a strong enough momentum for change. The results proved the complexity of ecosystems, the challenges of defining their boundaries and the vast spectrum of varying elements that affect the operations within the studied ecosystem. Even though some of the recognized drivers and barriers were related exclusively to the circular ecosystem of textiles, some of the drivers could surely be beneficial for the circularity transitions of other manufacturing industries as well.

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on äärimmäisen resurssi-intensiivinen teollisuudenala, jonka tuotantoketjut kuluttavat valtavia määriä vettä, kemikaaleja ja energiaa. Pikamuoti ja siitä johtuva tarve tuottaa tekstiilejä halvimmalla mahdollisella hinnalla uhkaavat jatkuvasti sekä ympäristön että ihmisten hyvinvointia. Laajamittaisia, systeemisiä muutoksia tarvitaan tämän vuoksi sekä neitseellisten tekstiilikuitujen tuottamiseen että pikamuotiin pohjautuviin kulutustottumuksiin, jotta tekstiiliteollisuus voi alkaa muuntumaan kestävämpään, kiertotalouden mukaiseen suuntaan. Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia suomalaisen tekstiilikierron ekosysteemin – kotimaisen tekstiilien kiertotalouden toimijaverkoston – nykytilaa ja kansallisen tekstiilikierron ajureita ja esteitä. Tekstiilikierto muodostuu useista teknologisista prosesseista, minkä vuoksi tekstiilikiertoa mahdollistavia teknologioita tutkittiin pääajureina siirtymälle kohti kiertotalouden mukaista tekstiiliteollisuutta. Tämän lisäksi ajureita ja esteitä tutkittiin liiketoiminnallisesta, hallinnollisesta, lainsäädännöllisestä, kielellisestä, visuaalisesta ja psykologisesta näkökulmasta. Diplomityössä käytetty data on kerätty Circular Economy Catalysts: From Innovation to Business Ecosystems (CICAT2025) -projektin puitteissa tehtyä ekosysteemikartoitusta varten. Diplomityön teoreettinen osuus on jaettu kahteen osioon. Ensimmäinen osio käsittelee lineaarisen tekstiili- ja vaatetusteollisuuden materiaalivirtoja sekä kestävyysongelmia. Toinen osio valottaa tekstiilien ja vaatteiden kiertotalouden perusteita muun muassa etusijajärjestyksen, ekosysteeminäkökulman ja tekstiilikierron teknologisien prosessien kautta. Diplomityön empiirinen osuus suoritettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa kohteena oli suomalainen tekstiiliteollisuus ja alan kiertotalouteen liittyvät toiminnot. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla toimijoita, jotka edustavat eri näkökulmia ja osa-alueita suomalaisessa tekstiilikierron ekosysteemissä. Haastattelut suoritettiin vuonna 2019 viiden kuukauden aikavälillä. Toimijahaastattelujen avulla saatiin luotua visualisoitu esimerkki tekstiilikierron ekosysteemille tarpeellisista toimijatyypeistä ja realistinen katsaus tämänhetkisiin tekstiilikierron toimintoihin Suomessa. Tulokset osoittivat, että useille tekstiilikiertoa mahdollistaville teknologioille ja näiden kehittämiselle on sekä kiinnostusta että tarvetta. Keräysvaiheessa tekstiilien laatua takaavat teknologiat, lajittelu- ja tunnistusteknologiat, mekaaninen sekä kemiallinen tekstiilikierrätys ja digitaaliset ratkaisut, kuten sähköinen tuotetietopassi tai online-vaatelainaus, koettiin erittäin tarpeellisiksi. Yhteistyöprojektit, kiertotalouden mukainen design-opetus, selkeä sanallinen ja kuvallinen viestintä, läpinäkyvyys ja luottamus koettiin myös tarpeellisiksi ajureiksi, jotta tekstiilikierto ja sen teknologiat omaksuttaisiin osaksi nykyistä tekstiiliteollisuutta. Vaaditaan valtava kirjo samaan aikaan vaikuttavia ajureita, jotta perinteinen teollisuudenala alkaa muuntamaan toimintojaan onnistuneesti kiertotalouden mukaiseksi. Vaikka tietty ajuri olisi yksinäänkin vahva, kiihdyttävä voima, vaaditaan usein sysäys myös muilta ajurityypeiltä, jotta muutos kasvaa tarpeeksi voimakkaaksi. Tulokset osoittivat myös ekosysteemien monimutkaisuuden sekä tutkittavan ekosysteemin rajojen määrittämiseen liittyvät haasteet, ja auttoivat hahmottamaan tutkitun ekosysteemin toimintoihin vaikuttavien tekijöiden laajaa kirjoa. Vaikka osa tässä diplomityössä tunnistetuista ajureista on ominaisia juuri tekstiilien kiertotalouden ekosysteemille, monet käsitellyistä ajureista voisivat varmasti vauhdittaa muidenkin valmistavien teollisuudenalojen siirtymiä kohti kiertotaloutta.