Eettinen herkkyys osana yliopisto-opettajien opettajuutta

Abstract

Eettinen herkkyys on osoittautunut aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa keskeiseksi osaksi opetus- ja kasvatustoimintaa. Taitona sen on todettu mahdollistavan opetuksessa ilmenevien eettisten ja moraalisten tilanteiden havainnoimisen. Tämän on nähty toimivan edellytyksenä moraaliselle ja eettiselle toimijuudelle. Suomessa aikaisemmin eettisen herkkyyden tutkimuksessa on painottunut varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opettajien eettisen herkkyyden taitojen mittaaminen sekä kartoittaminen. Eettistä herkkyyttä ei ole aikaisemmin Suomessa tutkittu yliopisto-opettajien kohdalla. Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka pyrkii selvittämään, tulisiko yliopisto-opettajien eettistä herkkyyttä tutkia jatkossa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kirjallisuuskatsaus, koska sen nähtiin mahdollistavan moraalisen toimijuuden, eettisen herkkyyden sekä Suomessa yliopistoissa opettavien ammatin ja aseman tarkastelun. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella suomalaisten yliopisto-opettajien autonominen asema on vahva. Eettinen herkkyys puolestaan näyttäytyi keskeisenä osana eettisesti ja moraalisesti kestävän opetuksen suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltu aikaisempi tutkimustieto tukee myös näkemystä siitä, että opettajan työssä toimivien yksilöiden välillä esiintyy eroavaisuuksia heidän kyvyissään toimia eettisesti herkästi. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikuttaa siltä, että yliopistoissa opettavien eettisen herkkyyden tutkiminen on jatkossa perusteltua.