IFRS 16 -standardin merkitys julkisesti noteerattujen yritysten pääomarakenteelle: Case suomalaiset mediakonsernit
Miettinen, Vilias (2020)
2020
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294664
Tiivistelmä
Tilinpäätöstietojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi IFRS 16 -vuokrasopimusstandardi korvasi aikaisemmin voimassa olleen IAS 17 -vuokrasopimusstandardin vuoden 2019 alussa. Standardien olennaisin ero liittyy taseessa esitettävien vuokrasopimusten määrään: IAS 17 standardin mukaisesti osa vuokrasopimuksista jätettiin taseen ulkopuolelle, kun taas IFRS 16 standardin mukaisesti kaikki vuokrasopimukset, poikkeuksia lukuun ottamatta, tulee esittää taseen varoissa ja veloissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen merkitys standardimuutoksella on yritysten pääomarakenteelle sekä miten yritykset raportoivat standardimuutoksesta.
Aihetta tarkasteltiin sekä kirjallisuuskatsauksen että empiirisen aineiston avulla. Aikaisemmassa kirjallisuudessa esitetyt tulokset ovat toistensa kanssa samansuuntaisia, mutta standardimuutoksen aiheuttamien vaikutusten mittavuus vaihtelee tutkimusten välillä. Tutkimuksista havaittiin erilaisia tekijöitä, jotka voivat selittää tutkimustulosten välisiä eroja. Yksi standardimuutoksen merkitykseen vaikuttava tekijä on yrityksen pääasiallinen toimiala. Tutkielman empiirisessä osiossa pyrittiin selvittämään standardimuutoksen merkitystä yritysten pääomarakenteelle omavaraisuus- sekä nettovelkaantumisasteen avulla. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin mukautetusti aikaisemmassa kirjallisuudessa esitettyä mallia, jolla voidaan arvioida vuokrasopimusten käsittelyssä tapahtuneen muutoksen vaikutuksia tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. Arvioita vertailtiin myös toteutuneisiin vaikutuksiin, jotka raportoitiin tilikauden 1.1.–31.12.2019 vuosikertomuksissa. Aineiston keräämistä varten tutkielmassa käytettiin yhtenä rajauksena yritysten toimialaa, koska aikaisemmissa tutkimuksissa oli todettu tällä tekijällä olevan vaikutusta tutkimusten tuloksiin. Tehtyjen rajausten jälkeen tutkielman aineisto koostui julkisesti noteeratuista suomalaisista media-alan konserneista, joiden lukumäärä oli yhteensä viisi.
Tutkimustuloksista ilmenee, kuinka standardimuutos tulee vaikuttamaan yritysten tilinpäätöstietoihin ja erilaisiin tunnuslukuihin, kuten pääomarakennetta kuvaaviin omavaraisuus- sekä nettovelkaantumisasteisiin. Uuden standardin käyttöönoton seurauksena yritysten taseessa esitettävät velat kasvavat, jonka seurauksena aineistoon kuuluvien yritysten omavaraisuusaste laskee ja nettovelkaantumisaste kasvaa. Standardimuutoksen merkitys ei ole yhtä suuri jokaiselle mediakonsernille, vaan toimialan sisällä on vaihtelua uuden vuokrasopimusstandardin aiheuttamissa muutoksissa. Aineistoon kuuluvien mediakonsernien vuosikertomuksissa esitetään kattavasti uuteen vuokrasopimusstandardiin liittyvää tietoa, mikä kuvastaa parantunutta tilinpäätöstietojen läpinäkyvyyttä. Standardimuutos ei myöskään tuo vain operatiivisia vuokravastuita taseeseen, vaan esimerkiksi jatkamisoptioihin liittyvä varmuus voi kasvattaa taseessa esitettävän vuokrasopimusvelan määrää.
Aihetta tarkasteltiin sekä kirjallisuuskatsauksen että empiirisen aineiston avulla. Aikaisemmassa kirjallisuudessa esitetyt tulokset ovat toistensa kanssa samansuuntaisia, mutta standardimuutoksen aiheuttamien vaikutusten mittavuus vaihtelee tutkimusten välillä. Tutkimuksista havaittiin erilaisia tekijöitä, jotka voivat selittää tutkimustulosten välisiä eroja. Yksi standardimuutoksen merkitykseen vaikuttava tekijä on yrityksen pääasiallinen toimiala. Tutkielman empiirisessä osiossa pyrittiin selvittämään standardimuutoksen merkitystä yritysten pääomarakenteelle omavaraisuus- sekä nettovelkaantumisasteen avulla. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin mukautetusti aikaisemmassa kirjallisuudessa esitettyä mallia, jolla voidaan arvioida vuokrasopimusten käsittelyssä tapahtuneen muutoksen vaikutuksia tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. Arvioita vertailtiin myös toteutuneisiin vaikutuksiin, jotka raportoitiin tilikauden 1.1.–31.12.2019 vuosikertomuksissa. Aineiston keräämistä varten tutkielmassa käytettiin yhtenä rajauksena yritysten toimialaa, koska aikaisemmissa tutkimuksissa oli todettu tällä tekijällä olevan vaikutusta tutkimusten tuloksiin. Tehtyjen rajausten jälkeen tutkielman aineisto koostui julkisesti noteeratuista suomalaisista media-alan konserneista, joiden lukumäärä oli yhteensä viisi.
Tutkimustuloksista ilmenee, kuinka standardimuutos tulee vaikuttamaan yritysten tilinpäätöstietoihin ja erilaisiin tunnuslukuihin, kuten pääomarakennetta kuvaaviin omavaraisuus- sekä nettovelkaantumisasteisiin. Uuden standardin käyttöönoton seurauksena yritysten taseessa esitettävät velat kasvavat, jonka seurauksena aineistoon kuuluvien yritysten omavaraisuusaste laskee ja nettovelkaantumisaste kasvaa. Standardimuutoksen merkitys ei ole yhtä suuri jokaiselle mediakonsernille, vaan toimialan sisällä on vaihtelua uuden vuokrasopimusstandardin aiheuttamissa muutoksissa. Aineistoon kuuluvien mediakonsernien vuosikertomuksissa esitetään kattavasti uuteen vuokrasopimusstandardiin liittyvää tietoa, mikä kuvastaa parantunutta tilinpäätöstietojen läpinäkyvyyttä. Standardimuutos ei myöskään tuo vain operatiivisia vuokravastuita taseeseen, vaan esimerkiksi jatkamisoptioihin liittyvä varmuus voi kasvattaa taseessa esitettävän vuokrasopimusvelan määrää.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10765]