Ikääntyneiden osallisuus kaupunkien digitaalisissa palveluissa – Helsingin, Turun ja Espoon strategioiden analyysi
Salomaa, Henri (2020)
2020
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294736
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ikääntyneiden osallisuus on huomioitu Helsingin, Turun ja Espoon kaupunkien julkisten palveluiden digitalisaatiossa. Ikääntyneet ovat vaarassa ajautua epätasavertaiseen asemaan julkisen sektorin palveluiden digitalisoituessa. Tilastokeskuksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan 75–89-vuotiaista 41 prosenttia ilmoitti käyttäneensä internetiä edellisen kolmen kuukauden aikana, ja heistä ainoastaan 23 prosenttia ilmoitti käyttäneensä internetiä useita kertoja päivässä. Niin sanotun digitaalisen kuilun syventyminen uhkaakin jakaa yhteiskuntaa kahteen osaan: niihin, jotka pystyvät käyttämään yhteiskunnan digitaalisia palveluita ja niihin, jotka eivät tähän kykene.
Aineistona on kaksi valtiovarainministeriön esitystä sekä kolmen suomalaisen kaupungin strategiat. Valtiovarainministeriön esityksiä analysoimalla on tarkoitus selvittää, millaisia ongelmia ikääntyneiden digiosaamisessa tunnistetaan hallinnon ylätasolla. Helsingin, Turun ja Espoon kaupunkien strategiat tarjoavat ilmiöön paikallistason näkökulman. Tutkimusmetodina on Carol Bacchin What’s the problem represented to be -metodi, joka on tarkoitettu erityisesti poliittishallinnollisten dokumenttien analysointiin. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on Amartya Senin ja Martha C. Nussbaumin toimintamahdollisuusteoria.
Analyysin perusteella tarkastellut kaupungit eivät huomioi kattavasti strategioissaan ikääntyneiden digiosaamiseen liittyviä haasteita. Valtiovarainministeriön raportit esittävät sen sijaan laajan ja aihetta koskevan tutkimuksen kanssa yhtenäisen kuvan ikääntyneiden puutteellisista kyvyistä digitaalisten palveluiden osalta. Helsingin, Turun ja Espoon kaupungit esittävät kaupunkilaisten osallisuuden ja aktiivisuuden lisäämisen päätehtäväkseen, mutta eivät tuo strategioissaan esiin ratkaisuja, joissa huomioitaisiin ikääntyneiden digitaalista syrjäytymistä tai esteitä osallistua aktiivisesti kaupungin toimintaan.
Aineistona on kaksi valtiovarainministeriön esitystä sekä kolmen suomalaisen kaupungin strategiat. Valtiovarainministeriön esityksiä analysoimalla on tarkoitus selvittää, millaisia ongelmia ikääntyneiden digiosaamisessa tunnistetaan hallinnon ylätasolla. Helsingin, Turun ja Espoon kaupunkien strategiat tarjoavat ilmiöön paikallistason näkökulman. Tutkimusmetodina on Carol Bacchin What’s the problem represented to be -metodi, joka on tarkoitettu erityisesti poliittishallinnollisten dokumenttien analysointiin. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on Amartya Senin ja Martha C. Nussbaumin toimintamahdollisuusteoria.
Analyysin perusteella tarkastellut kaupungit eivät huomioi kattavasti strategioissaan ikääntyneiden digiosaamiseen liittyviä haasteita. Valtiovarainministeriön raportit esittävät sen sijaan laajan ja aihetta koskevan tutkimuksen kanssa yhtenäisen kuvan ikääntyneiden puutteellisista kyvyistä digitaalisten palveluiden osalta. Helsingin, Turun ja Espoon kaupungit esittävät kaupunkilaisten osallisuuden ja aktiivisuuden lisäämisen päätehtäväkseen, mutta eivät tuo strategioissaan esiin ratkaisuja, joissa huomioitaisiin ikääntyneiden digitaalista syrjäytymistä tai esteitä osallistua aktiivisesti kaupungin toimintaan.