Ajattelu ja oppimaan oppiminen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Abstract

Erilaisia laaja-alaisen osaamisen, tulevaisuuden taitojen ja kompetenssien määritelmiä on luotu viime vuosikymmenten ajan useissa kansainvälisissä ja kansallisissa tutkimushankkeissa. Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisen osaamisen tavoitteet määriteltiin ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan keskeisin tavoitteista on ensimmäinen, ajattelu ja oppimaan oppiminen, sillä se luo perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja sisältyy kaikkiin muihin kuuteen laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niiden integroiminen oppiainekohtaiseen opetukseen on kuitenkin koettu epäselväksi.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten ajattelun ja oppimaan oppimisen tavoitteet kuvataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä miten ne näkyvät opetussuunnitelman perusteiden yleisessä ja oppiainekohtaisessa osassa. Opetussuunnitelman perusteiden ajattelun ja oppimaan oppimisen tavoitetta käsittelevät luvut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Löydettyjen teemojen avulla analyysia jatkettiin määrällisesti teemoihin liittyvien mainintojen lukumääriä vertailemalla sekä laskemalla mainintojen esiintymistiheyksiä yleisessä ja oppiainekohtaisessa osassa.

Analyysin perusteella peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden ajattelun ja oppimaan oppimisen tavoite sisältää viisi eri teemaa sekä näiden alateemoja. Suurin teema on ajattelun taidot ja asenne, ja se sisältää alateemat luovuus, innostuminen ja sinnikkyys sekä metakognitiiviset taidot ja minäkäsitys. Toiseksi suurin teema on opiskelutaidot, jonka alateemoja ovat opiskelustrategiat, opiskelutyön suunnittelu ja arviointi sekä tavoitteellisuus. Kolmantena teemana ovat tiedonkäsittelytaidot, neljäntenä tutkimisen ja ongelmanratkaisun taidot ja viidentenä yhteistyötaidot. Analyysin mukaan ajattelun ja oppimaan oppimisen tavoitteet näkyvät opetussuunnitelman perusteiden oppiainekohtaisessa osassa vaihtelevasti: esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmatekstiin ne sisältyvät hyvin vahvasti, mutta historian ja yhteiskuntaopin teksteissä tavoitteet näkyvät tuskin lainkaan. Myös analyysin kautta löydetyt teemat painottuvat oppiaineissa eri tavoin.

Tulokset selventävät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ajattelun ja oppimaan oppimisen määritelmää sekä toimivat pohjana sen kehittämiselle. Lisäksi tulosten avulla tunnistetaan paremmin, miten ajattelun ja oppimaan oppimisen tavoite painottuu eri vuosiluokkakokonaisuuksissa ja oppiaineissa.