¨Kuin jäitä polttelisi¨-kvantitatiivinen tutkimus suomalaisesta erityisherkkyydestä
Akola, Elina (2020)
2020
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies, Lifelong Learning and Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294653
Tiivistelmä
Erityisherkkyys -käsitteen löysi yhdysvaltalainen tutkija Elaine Aron. Tutkimusta tästä synnynnäisestä temperamenttipiirteestä on toistaiseksi suhteellisen vähän. Suomessa aiheesta on tehty ainoastaan kvalitatiivisia opinnäytetöitä. Käytännön elämässä laaja ihmisjoukko kuitenkin tunnistaa tämän perinnöllisen, monista piirteistä muodostuvan persoonallisuuskuvauksen omakseen. Tutkimus aiheesta on tärkeää, koska monille herkille ihmisille erityisherkkyys -piirteiden tunnistaminen normaaliksi temperamentin ominaisuudeksi on tuonut ratkaisevan käänteen omaan henkiseen hyvinvointiin. Silti ammattilaispiireille erityisherkkyyden tieteellinen pohja on vielä suhteellisen vieras. Tieteellistä tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää.
Tämä kvantitatiivinen tutkimus testaa mittarin suomennosta sekä tutkii, löytyvätkö kansainvälisissä tutkimuksissa havaitut erityisherkkyyden ulottuvuudet myös suomalaisessa aineistossa. Aikaisemmin tutkimuksia on tehty muun muassa Kanadassa ja Norjassa. Kyselytutkimus on tehty alkuperäisen, Aron & Aron SPS -mittarin suomennoksella. Kyselyyn vastasi 141 henkilöä, joille lähetettiin sähköinen kyselylomake sähköpostilla. Erityisherkkyys -ominaisuuden tutkimisen lisäksi tämä opinnäytetyö tarkastelee erityisherkkyyden ja ammatinvaihdoksien mahdollista yhteyttä toisiinsa, koska erityisherkkyyteen kuuluu olennaisesti alttius stressiin ja kuormittumiseen.
Tutkimus vastaa kolmeen kysymykseen:
1. Löytyvätkö kansainvälisissä tutkimuksissa todennetut erityisherkkyyden ulottuvuudet myös
suomalaisesta aineistosta?
2. Onko erityisherkkyys suomalaisen aineiston perusteella jatkumo?
3. Onko erityisherkkyys yhteydessä uramuutoksiin ja ammatinvaihdoksiin?
Tutkimustulokset kertovat, että Elaine Aronin HSP - mittari ei sellaisenaan sovellu suomalaisen erityisherkkyyden tutkimiseen. Tarvitaan uusia, kulttuurisensitiivisiä mittareita asialle. Tutkimus toteaa, että erityisherkkyys on jatkumo, kuten Elaine Aronin ja Sylvi-Sanni Mannisenkin tutkimustulokset kertovat. Tutkimuksen kolmas kysymys, joka liittyy työelämäaiheeseen, jäi vielä auki: ammatillinen vaihtuvuus ei näyttäisi olevan erityisherkillä tavanomaista runsaampaa. Syvempi työelämä – aihepiiriin perehtyminen vaatisi tarkennuttua kysymyksenasettelua, sekä siihen räätälöityjä tutkimusmenetelmiä.
Tämä kvantitatiivinen tutkimus testaa mittarin suomennosta sekä tutkii, löytyvätkö kansainvälisissä tutkimuksissa havaitut erityisherkkyyden ulottuvuudet myös suomalaisessa aineistossa. Aikaisemmin tutkimuksia on tehty muun muassa Kanadassa ja Norjassa. Kyselytutkimus on tehty alkuperäisen, Aron & Aron SPS -mittarin suomennoksella. Kyselyyn vastasi 141 henkilöä, joille lähetettiin sähköinen kyselylomake sähköpostilla. Erityisherkkyys -ominaisuuden tutkimisen lisäksi tämä opinnäytetyö tarkastelee erityisherkkyyden ja ammatinvaihdoksien mahdollista yhteyttä toisiinsa, koska erityisherkkyyteen kuuluu olennaisesti alttius stressiin ja kuormittumiseen.
Tutkimus vastaa kolmeen kysymykseen:
1. Löytyvätkö kansainvälisissä tutkimuksissa todennetut erityisherkkyyden ulottuvuudet myös
suomalaisesta aineistosta?
2. Onko erityisherkkyys suomalaisen aineiston perusteella jatkumo?
3. Onko erityisherkkyys yhteydessä uramuutoksiin ja ammatinvaihdoksiin?
Tutkimustulokset kertovat, että Elaine Aronin HSP - mittari ei sellaisenaan sovellu suomalaisen erityisherkkyyden tutkimiseen. Tarvitaan uusia, kulttuurisensitiivisiä mittareita asialle. Tutkimus toteaa, että erityisherkkyys on jatkumo, kuten Elaine Aronin ja Sylvi-Sanni Mannisenkin tutkimustulokset kertovat. Tutkimuksen kolmas kysymys, joka liittyy työelämäaiheeseen, jäi vielä auki: ammatillinen vaihtuvuus ei näyttäisi olevan erityisherkillä tavanomaista runsaampaa. Syvempi työelämä – aihepiiriin perehtyminen vaatisi tarkennuttua kysymyksenasettelua, sekä siihen räätälöityjä tutkimusmenetelmiä.