Miten laskentatoimi edesauttaa hankintaa

Abstract

Yrityksen hankintatoimen rooli liiketoiminnassa on erittäin tärkeä, sillä yli 60 prosenttia lopputuotteiden kustannuksista voi tulla ostetuista osista ja materiaaleista. Johdon laskentatoimen kytkös hankintatoimeen on täten yhä tärkeämpää ulkoistamisen, toimitusketjun hallinnan, laadun parantamisen ja jatkuvan kustannusten vähentämisen vuoksi. Kahden viime vuosikymmenen aikana laskentatoimen tutkijat ovatkin osoittaneet merkittävää kiinnostusta johdon laskentatoimen osallisuuteen hankintatoimessa ja kontrolleihin, joilla toimittajasuhteita hallitaan. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkittiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, miten laskentatoimen ja hankintatoimen tutkimuskirjallisuuden mukaan laskentainformaatio edesauttaa yrityksen hankintaa. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan tyypilliset laskentatoimen työkalut, joilla hankintatoimea pyritään edistämään. Tutkimusaihetta käsiteltiin hankkivan osapuolen näkökulmasta.

Tutkimusaineiston perusteella pystyttiin toteamaan, että jokaisessa hankinnan vaiheessa laskentatoimen työkalut painottavat kustannuslaskentaa ja yrityksen taloudellista näkökulmaa. Johdon laskentatoimea ja sen kontrolleja käsittelevä kirjallisuus on yritysten välisissä asetelmissa keskittynyt ensisijaisesti kustannuskontrolleihin. Yritysten ensisijaisena intressinä on kustannusten minimointi, eikä tutkimusaineistossa ole huomioitu lainkaan esimerkiksi yhteiskunnallisia vastuita.

Kaikki tutkimuksessa käsitellyt laskentatoimen työkalut ja mallit pohjautuivat kustannuslaskentaan tai tämän jakamiseen. Perustellulla kustannuslaskennalla voidaan tehdä johdonmukaisia päätöksiä, maksimoiden yrityksen taloudellista etua. Ulkoistamispäätöksentekoon sekä toimittaja-analyysiin ja valintaan ehdotettiin laskentatoimen kirjallisuudessa transaktiokustannusteorian pohjalta kustannuslaskennallisia menetelmiä, kuten toimintokustannuslaskentaa ja kokonaiskustannuslaskentaa. Toimittajien hallintaan sekä hintaneuvotteluihin esiteltiin kustannuslaskennallisten menetelmien lisäksi kustannustiedon jakamista. Tämä on kuitenkin usein käytössä vain pitkäaikaisissa toimittajasuhteissa, jolloin sen suurimmat hyödyt esiintyvät toimittajasuhteen kehittämisessä.