Kaupunkikonsernien yhteisöt julkisen toiminnan jatkeena: Millaisilla tavoitteilla kaupunkien osakeyhtiöitä ohjataan?
Lindeman, Artturi (2020)
Lindeman, Artturi
2020
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294598
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitettiin, minkälaisia tavoitteita kunnat asettavat konserniyhteisöihinsä kuuluville osakeyhtiöille. Kuntien omistamien osakeyhtiöiden määrä on tasaisesti kasvanut koko 2000-luvun ajan. Tähän kehitykseen on vaikuttanut muun muassa kuntalain muutos, jossa kunnat velvoitettiin yhtiöittämään toimintansa, mikäli kunta hoitaa jotakin tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla. Kuntakonsernit omistajina asettavat lakisääteisissä talousarvioissaan jokaiselle kalenterivuodelle myös konserniyhtiöitä koskevia tavoitteita, mikäli kunnalla on näihin yhtiöihin kirjanpitolain mukainen määräysvalta. Suomen osakeyhtiölaissa määrätään, että osakeyhtiön tulee tuottaa voittoa omistajilleen, ellei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä. Kunnat hoitavat julkisia tehtäviä, joista osaa osakeyhtiömuotoisten toimijoiden kautta, ja julkisena toimijana kunnan ei kaikkien palveluiden kohdalla ole tarkoituksenmukaista tavoitella voittoa. Näistä lähtökohdista tässä tutkimuksessa on selvitetty, minkälaisia tavoitteita Suomen kymmenen suurinta kuntaa ovat talousarvioissaan vuodelle 2019 konserniyhteisönsä osakeyhtiöille asettaneet.
Tutkimisaineiston muodostavat yhtiöt, joille kymmenen suurinta kaupunkia ovat antaneet talousarviossaan tavoitteita. Tämä rajaus perustui oletukseen, että yhtiöiden määrä ja asukasluku kasvavat ainakin jossain määrin samassa suhteessa. Nämä yhtiöt on luokiteltu yhtiöiden toimialan mukaan, jotta kaupunkien välisten erojen lisäksi voidaan vertailla toimialojen sisäisiä eroja. Vaikka annettuja tavoitteita peilataan osakeyhtiölain pykälään, niin kyseessä ei ole oikeustieteellinen tutkimus. Tutkimusaineistoa peilataan lakipykälän lisäksi myös aikaisempiin selvityksiin vuosilta 2015 ja 2017.
Aikaisemman Janne Ruohosen ”Kuntayhtiö” -julkaisun mukaan kuntayhtiöille asetetut tavoitteet voidaan jakaa kvalitatiivisiin tai kvantitatiivisiin. Aineiston yhtiöiden kohdalla tämä jaottelu toteutui myös. Tutkimusaineiston tavoitteita jaoteltiin tutkimuksessa vielä tarkemmin kaupunkien eroavaisuuksien ja samankaltaisuuksien löytämiseksi. Jaottelun perusteella tutkimuksessa selvisi muun muassa, että viisi suurinta tutkimuksen kuntaa ovat asettaneet osakeyhtiöillensä merkittävästi enemmän ympäristötavoitteita, kuin viisi tutkimuksen pienempää kuntaa. Tutkimuksen viisi suurinta kuntaa asettivat myös viittä pienempää vähemmän suoria taloudellisia (kvantitatiivisia) tavoitteita yhtiöillensä. Tutkimusaineiston yhtiöiden toimialojen vertailussa selvisi myös, että toimialojen sisällä tavoitteiden erot eivät olleet suuria. Kuntien välisistä eroavaisuuksista huolimatta voidaan kvalitatiivisista tavoitteista tutkimuksen perusteella sanoa, että tavoitteet eivät ole ristiriitaisia voitontavoittelun kanssa. Tavoitteet eivät tähtää aina suoraviivaisesti voiton tuottamiseen omistajalle talousarviovuonna 2019, mutta useimpien yhtiöiden tavoitteista on nähtävissä, että tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta yhtä kalenterivuotta pidemmällä aikavälillä.
Tutkimisaineiston muodostavat yhtiöt, joille kymmenen suurinta kaupunkia ovat antaneet talousarviossaan tavoitteita. Tämä rajaus perustui oletukseen, että yhtiöiden määrä ja asukasluku kasvavat ainakin jossain määrin samassa suhteessa. Nämä yhtiöt on luokiteltu yhtiöiden toimialan mukaan, jotta kaupunkien välisten erojen lisäksi voidaan vertailla toimialojen sisäisiä eroja. Vaikka annettuja tavoitteita peilataan osakeyhtiölain pykälään, niin kyseessä ei ole oikeustieteellinen tutkimus. Tutkimusaineistoa peilataan lakipykälän lisäksi myös aikaisempiin selvityksiin vuosilta 2015 ja 2017.
Aikaisemman Janne Ruohosen ”Kuntayhtiö” -julkaisun mukaan kuntayhtiöille asetetut tavoitteet voidaan jakaa kvalitatiivisiin tai kvantitatiivisiin. Aineiston yhtiöiden kohdalla tämä jaottelu toteutui myös. Tutkimusaineiston tavoitteita jaoteltiin tutkimuksessa vielä tarkemmin kaupunkien eroavaisuuksien ja samankaltaisuuksien löytämiseksi. Jaottelun perusteella tutkimuksessa selvisi muun muassa, että viisi suurinta tutkimuksen kuntaa ovat asettaneet osakeyhtiöillensä merkittävästi enemmän ympäristötavoitteita, kuin viisi tutkimuksen pienempää kuntaa. Tutkimuksen viisi suurinta kuntaa asettivat myös viittä pienempää vähemmän suoria taloudellisia (kvantitatiivisia) tavoitteita yhtiöillensä. Tutkimusaineiston yhtiöiden toimialojen vertailussa selvisi myös, että toimialojen sisällä tavoitteiden erot eivät olleet suuria. Kuntien välisistä eroavaisuuksista huolimatta voidaan kvalitatiivisista tavoitteista tutkimuksen perusteella sanoa, että tavoitteet eivät ole ristiriitaisia voitontavoittelun kanssa. Tavoitteet eivät tähtää aina suoraviivaisesti voiton tuottamiseen omistajalle talousarviovuonna 2019, mutta useimpien yhtiöiden tavoitteista on nähtävissä, että tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta yhtä kalenterivuotta pidemmällä aikavälillä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7047]