Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatusyksikön johtajien arjessa : Käsityksiä ja kokemuksia pedagogisesta johtajuudesta

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan pedagogista johtajuutta varhaiskasvatusyksikön johtajien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa pedagogisen johtajuuden ilmiötä varhaiskasvatusyksikön johtajien arjessa. Tutkimuksessa perehdyttiin erityisesti varhaiskasvatusyksikön johtajien ajankäyttöön pedagogisen johtajuuden näkökulmasta sekä heidän käsityksiinsä hyvästä pedagogisesta johtajuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka pedagoginen johtajuus näyttäytyy varhaiskasvatusyksikön johtajien arjessa. Tutkimuksen avulla voidaan pyrkiä tarkemmin ymmärtämään pedagogisen johtajuuden ilmiötä sekä varhaiskasvatusyksikön johtajien suhdetta siihen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä ja sen analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea varhaiskasvatusyksikön johtajaa Pirkanmaan alueelta. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelukysymykset olivat luonteeltaan avoimia, ja vastauksissa painottui johtajien vapaa kertomus omasta arjestaan sekä näkemyksistään pedagogisesta johtajuudesta. Haastattelutulokset analysoitiin kolmessa kategoriassa: pedagogisen johtamisen työtehtävät, hyvä pedagoginen johtajuus sekä ajankäyttö. Ajankäyttö jaettiin lopulta vielä kahteen osaan, ajankäytön kokemuksiin sekä ajankäyttöön vaikuttaviin tekijöihin. Haastatteluvastauksista teemoiteltiin jokaisen kategorian alle keskeisimmät tutkimustulokset. Tutkimuksesta kävi ilmi, että varhaiskasvatuksen johtajilla on erilaisia tapoja määritellä pedagogista johtajuutta työssään. Työn osa-alueista pedagogista johtajuutta päästiin parhaiten toteuttamaan kouluttamisessa ja kehittämisessä, erilaisissa yhteistyötilanteissa sekä arjen pedagogiikan kautta. Hyvän pedagogisen johtajan ominaisuudet oli mahdollista kiteyttää kolmeen yläkäsitteeseen: johtajan ammatillisuus, pedagogisuus sekä luotettavuus. Ajankäytön kokemuksista keskeisimmiksi muodostuivat pedagogiikan johtamisen vähyys, yhteisen ajan puute sekä oman työn priorisointi. Ajankäyttöön vaikuttavia tekijöitä puolestaan olivat työn ennakoimaton luonne, johtajan oma asenne työtään kohtaan sekä jaettu johtajuus.