Aggressiivinen verosuunnittelu ja sen lähikäsitteet laskentatoimen tutkimuksessa 2000-luvulla
Hautala, Viljo (2020)
Hautala, Viljo
2020
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294581
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten aggressiivinen verosuunnittelu ja sen lähikäsitteet ymmärretään laskentatoimen tutkimuksessa 2000-luvulla. Rajan vetäminen verojen minimointiin liittyvien käsitteiden välille on todella hankalaa, sillä ne ovat merkityksiltään hyvin lähellä toisiaan. Toisaalta käsitteet eivät ole myöskään saaneet yleisesti käytössä olevia, vakiintuneita määritelmiä. Käsitteitä käytetäänkin usein jopa toistensa synonyymeina. Tutkimuskysymykseen vastaamalla pyritään selkeyttämään käytettävää käsitteistöä, pohtimaan eri käsitteiden välisiä suhteita sekä sitä, miten käsitykset niistä ovat kuluvan vuosituhannen aikana kehittyneet laskentatoimen tutkimuksessa.
Tutkimuksen teoreettisena taustana toimii verojen minimointiin liittyvä käsitteistö. Tutkimus esittelee ensin eri käsitteiden ominaispiirteitä, niiden käyttöön liittyvää epäselvyyttä sekä verojen minimointiin liittyvää sääntelyä ja sen mahdollisia aukkokohtia. Tämän jälkeen tutkimuksessa pohditaan käsitteiden ajallista kehittymistä laskentatoimen tutkimuksessa 2000-luvulla.
Tutkimus on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Pyrkimyksenä on ollut koostaa aiempaa tutkimusta yhtenäistävä kokonaisuus. Tutkimusaineistona on käytetty aiheeseen liittyviä, vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Käsitelty tutkimusaineisto koostuu yhteensä kahdestakymmenestä vuosina 2001–2018 julkaistusta artikkelista. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi tutkimuksessa on käytetty tukena muuta kirjallisuutta, lainsäädäntöä sekä erinäisiä raportteja ja internet-sivustoja.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että käsitykset aggressiivisesta verosuunnittelusta ja sen lähikäsitteistä ovat vuosituhannen aikana kehittyneet yleiskäsitteistä kohti itsenäisempiä määritelmiä. Samalla havaitaan, että keskustelun taustalla on eri aikakausina vaikuttanut erinäisiä teemoja. Itsenäisemmistä määritelmistä huolimatta, havaitaan, että näkemykset eri käsitteiden merkityksistä ovat vahvasti riippuvaisia tarkastelukulmasta. Esimerkiksi se, minkälainen verojen minimointi koetaan hyväksyttäväksi, riippuu hyvin paljon tarkastelijan näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettisena taustana toimii verojen minimointiin liittyvä käsitteistö. Tutkimus esittelee ensin eri käsitteiden ominaispiirteitä, niiden käyttöön liittyvää epäselvyyttä sekä verojen minimointiin liittyvää sääntelyä ja sen mahdollisia aukkokohtia. Tämän jälkeen tutkimuksessa pohditaan käsitteiden ajallista kehittymistä laskentatoimen tutkimuksessa 2000-luvulla.
Tutkimus on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Pyrkimyksenä on ollut koostaa aiempaa tutkimusta yhtenäistävä kokonaisuus. Tutkimusaineistona on käytetty aiheeseen liittyviä, vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Käsitelty tutkimusaineisto koostuu yhteensä kahdestakymmenestä vuosina 2001–2018 julkaistusta artikkelista. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi tutkimuksessa on käytetty tukena muuta kirjallisuutta, lainsäädäntöä sekä erinäisiä raportteja ja internet-sivustoja.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että käsitykset aggressiivisesta verosuunnittelusta ja sen lähikäsitteistä ovat vuosituhannen aikana kehittyneet yleiskäsitteistä kohti itsenäisempiä määritelmiä. Samalla havaitaan, että keskustelun taustalla on eri aikakausina vaikuttanut erinäisiä teemoja. Itsenäisemmistä määritelmistä huolimatta, havaitaan, että näkemykset eri käsitteiden merkityksistä ovat vahvasti riippuvaisia tarkastelukulmasta. Esimerkiksi se, minkälainen verojen minimointi koetaan hyväksyttäväksi, riippuu hyvin paljon tarkastelijan näkökulmasta.