"Jostain tuli lukijavihje": Iltalehden toimittajien tiedonhankintakeinot Porvoon poliisiampumisissa
Korkala, Henna (2020)
2020
Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Journalism and Media Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294602
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin Iltalehden toimittajien tiedonhankintakeinoja Porvoon poliisiampumisissa sekä toimituksessa käytettävää harkintaa juttujen julkaisun yhteydessä. Aineisto koostui kuuden Iltalehden toimittajan puolistrukturoidusta teemahaastatteluista, jotka analysoitiin edelleen laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa kriisijournalismiin ja journalistisiin tiedonhankinnan käytäntöihin.
Tutkielmassa havaittiin, että uutisoinnin alkuvaiheessa kriisitapausta lähestyttiin Iltalehden toimituksessa rutiininomaisesti ja jo ennestään vakiintuneilla käytännöillä, mikä tukee aiempaa tutkimusta kriisijournalismista. Tapauksen uutisoinnin alkuvaiheessa toimittajat turvautuivat tuttuihin lähteisiin, kuten viranomaisiin, viranomaisten tiedotteisiin ja sosiaalisen median kanaviin. Uutisoinnin edetessä toimittajat siirtyivät erilaisiin tiedonhankinnan menetelmiin, jotka koettiin osittain poikkeuksellisiksi.
Tulosten perusteella erityisesti yleisöjen hyödyntäminen oli tärkeä tiedonhankinnan keino Iltalehden toimittajille. Yleisö osallistui aktiivisesti juttujen tuotantoon lähettämällä vihjeitä ja kuvamateriaalia toimitukseen. Iltalehden toimittajat myös hyödynsivät muiden medioiden tapauksesta julkaisemia juttuja omassa tiedonhankinnassaan.
Toimittajille oli tärkeää, että tapauksesta julkaistu tieto oli totuudenmukaista, viranomaisilta vahvistettua ja oikeaa, mutta tiedon julkaisusta ei käyty erityisiä keskustelua toimituksessa, eikä sen perusteita julkaisulle pohdittu tai kyseenalaistettu. Merkittävä kriteeri tapauksesta julkaistulle tiedolle oli kiinnostavuus, mikä tukee aikaisempaa iltapäivälehdistä tehtyä aiempaa tutkimusta.
Tutkielmassa havaittiin, että uutisoinnin alkuvaiheessa kriisitapausta lähestyttiin Iltalehden toimituksessa rutiininomaisesti ja jo ennestään vakiintuneilla käytännöillä, mikä tukee aiempaa tutkimusta kriisijournalismista. Tapauksen uutisoinnin alkuvaiheessa toimittajat turvautuivat tuttuihin lähteisiin, kuten viranomaisiin, viranomaisten tiedotteisiin ja sosiaalisen median kanaviin. Uutisoinnin edetessä toimittajat siirtyivät erilaisiin tiedonhankinnan menetelmiin, jotka koettiin osittain poikkeuksellisiksi.
Tulosten perusteella erityisesti yleisöjen hyödyntäminen oli tärkeä tiedonhankinnan keino Iltalehden toimittajille. Yleisö osallistui aktiivisesti juttujen tuotantoon lähettämällä vihjeitä ja kuvamateriaalia toimitukseen. Iltalehden toimittajat myös hyödynsivät muiden medioiden tapauksesta julkaisemia juttuja omassa tiedonhankinnassaan.
Toimittajille oli tärkeää, että tapauksesta julkaistu tieto oli totuudenmukaista, viranomaisilta vahvistettua ja oikeaa, mutta tiedon julkaisusta ei käyty erityisiä keskustelua toimituksessa, eikä sen perusteita julkaisulle pohdittu tai kyseenalaistettu. Merkittävä kriteeri tapauksesta julkaistulle tiedolle oli kiinnostavuus, mikä tukee aikaisempaa iltapäivälehdistä tehtyä aiempaa tutkimusta.