Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi kunnissa

Abstract

Suomen julkishallinnon kenttä on keskellä nopeasti etenevää murrosta. Viimeksi kuluneiden vuosien aikana yhteiskunnan ja hallinnon eri tasoilla on enenevissä määrin noussut esiin mahdollisuus toteuttaa kokeiluja osana julkishallinnollisten organisaatioiden toimintaa. Kokeilemisen ilmiön merkitys on korostunut ennen muuta organisaatioiden päätösten valmistelussa ja kehittämistyössä. Kokeileminen näyttäytyy yhä useammin laajasti tunnistettuna keinona vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kokeiluja on toteutettu viime aikoina julkishallinnon eri tasoilla aina valtakunnallisista kokeiluista paikallistasolle saakka. Tutkimustietoa nykykontekstissa toteutettavista kokeiluista on kuitenkin vielä varsin vähän. Erityisen tutkimusaukon on tunnistettu liittyvän etenkin tieteelliseen ymmärrykseen siitä, miten kokeilujen vaikuttavuutta tulisi lähestyä ja miten sitä voidaan arvioida.

Tässä tutkimuksessa tutkitaan kokeilemisen ilmiötä, näkökulmina kokeilujen vaikuttavuuden arviointi sekä päätöksenteon rationaalisuuden ja kokeilemisen välinen suhde. Tavoitteena on ollut muodostaa ymmärrys ensinnäkin siitä, millaisia asioita kokeilujen vaikuttavuudella voidaan tarkoittaa ja miten niiden vaikuttavuutta tulisi arvioida julkishallinnon kontekstissa. Toisaalta tutkimuksella on pyritty lisäämään ymmärrystä siitä, miten päätöksenteon rationaalisuuden ulottuvuuksia voidaan jäsentää kokeilemisen ilmiön kentässä.

Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa kokeilemisen ilmiötä koskevaa teoreettista ymmärrystä rikastetaan empiirisen teemahaastatteluaineiston analysoinnin kautta muodostettujen tutkimustulosten tuottamalla tiedolla. Empirian osalta tutkimus on rajattu suomalaiseen kuntakontekstiin. Empiirisen aineiston lähteenä on hyödynnetty kolmea erilaisia kokeiluja toteuttanutta suomalaista kuntaa sekä valtakunnallisesti kuntien toteuttamia kokeiluja edistävää Suomen Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Kokeilujalostamo -työpajasarjaa. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla ja siitä esiin nostettuja tuloksia on verrattu aiempaan tutkimuskirjallisuuteen sekä tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen.

Tutkimuksen keskeisten tulosten mukaan kokeilemisen ilmiön tarkastelussa tulee ensinnäkin ottaa huomioon sen moniulotteinen luonne. Tutkimuksessa tunnistetaan useita kokeilujen toteuttamisella tavoiteltuja vaikutuksia, jotka ovat kulloinkin pitkälti riippuvaisia kontekstuaalisista tekijöistä. Tutkimuksen mukaan kokeilujen vaikuttavuutta määriteltäessä tulee tunnistaa kullekin kokeilulle yksilölliset tavoitellut vaikutukset ja toteuttaa arviointia suhteessa niihin. Arvioimisen toteuttamiseen tutkimuksessa nousee esiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä.

Tutkimuksessa tunnistetaan myös yhtymäkohtia kokeiluilla tavoiteltujen vaikutusten ja tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esiin nostettujen päätöksenteon rationaalisuuden ulottuvuuksien välillä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kokeilujen taustalla nähtävät rationaalisuuden ulottuvuudet voivat olla vaihtelevia ja ne vaikuttavat riippuvan ennen muuta kokeiluilla kulloinkin tavoitelluista vaikutuksista.