”Meidän ei pitäisi olla niitä, jotka taistelevat tulevaisuuden puolesta” : Sukupolvelle annetut merkitykset ilmastonmuutoskeskustelussa
Tilvis, Emmi (2020)
2020
Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Journalism and Media Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294550
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli analysoida, miten media osallistuu sukupolven yhteiskunnalliseen rakentamiseen ilmastonmuutoskeskustelun kontekstissa. Hain vastausta siihen kysymykseen, millaisia merkityksiä sukupolvelle ja nuoruudelle annetaan ilmastonmuutosta käsittelevissä artikkeleissa. Halusin tutkia aihetta, koska mielestäni on kiinnostavaa, että nuorten ilmastoliike ja sukupolvien väliset suhteet ovat nousseet voimakkaasti esiin ilmastonmuutoskeskustelun yhteydessä.
Tutkimuksellisena viitekehyksenä toimii sukupolviteoria, jonka mukaan aikakauden tapahtumat vaikuttavat yhteiskunnallisten sukupolvien muodostumiseen. Kuvailen sukupolvikäsitteen yhteyttä modernismiin ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Sukupolven määrittely on yhtä aikaa aikakauden hengen ja tulevaisuuden suunnan määrittelyä. Muita tärkeitä käsitteitä pro gradussani ovat sukupolvi-identiteetti ja julkisuus. Sukupolvesta voi muodostua kollektiivinen identiteetti. Käsitän julkisuuden tilana, jossa voidaan ratkoa ja käsitellä yhteiskunnallisia ongelmia.
Aineistonani on Helsingin Sanomissa noin puolen vuoden jaksolla vuosina 2018–2019 ilmestyneet ilmastonmuutosta koskevat artikkelit. Tarkemman analyysini kohteena olivat ne artikkelit, joissa mainitaan nuoret, sukupolvet tai ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Tutkimusmenetelmäni oli aineiston sisältöanalyysi.
Aineiston 107 jutusta liki puolessa mainitaan nuoret, sukupolvi tai Greta Thunberg. Nuorten kategoria jää hyvin avoimeksi, sillä sekä lasten että nuorten katsotaan olevan ilmastonmuutoksen suhteen erityisessä asemassa. Ilmastotoimia vaaditaan vetoamalla tulevien sukupolvien etuun. 14 artikkelissa vedotaan siihen, että aikuisten pitäisi kantaa vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta. Aineistossa nousee esille vastakkainasettelun tematiikka, jossa nuorten ilmastohuolen esitetään johtuvan siitä, että vanhemmat sukupolvet eivät ota tilannetta tarpeeksi vakavasti. Etenkin kansainvälistä ilmastoliikettä käsitellessä nousevat esiin ilmastonuorten kollektiivisen identiteetin ilmaukset. Greta Thunberg näyttäytyy viestintuojana ja sukupolven kulttuurillisena ikonina, joka tunnistetaan laajasti.
Ilmastonmuutoskeskustelun kiertyminen sukupolvien ympärille näyttää kärjistävän sukupolvien välisiä suhteita. Se voi myös ohjata keskustelua pois muista näkökulmista, joista käsin ilmastonmuutosta ja sen syitä voitaisiin lähestyä. Jos ilmastonmuutosta lähestyttäisiin talousjärjestelmään kuuluvana virheenä, sitä ei voisi palauttaa ikäryhmien välisiin suhteisiin. Tämän vuoksi sukupolvinäkökulma ei välttämättä ole hedelmällinen ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkomisen kannalta.
Tutkimuksellisena viitekehyksenä toimii sukupolviteoria, jonka mukaan aikakauden tapahtumat vaikuttavat yhteiskunnallisten sukupolvien muodostumiseen. Kuvailen sukupolvikäsitteen yhteyttä modernismiin ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Sukupolven määrittely on yhtä aikaa aikakauden hengen ja tulevaisuuden suunnan määrittelyä. Muita tärkeitä käsitteitä pro gradussani ovat sukupolvi-identiteetti ja julkisuus. Sukupolvesta voi muodostua kollektiivinen identiteetti. Käsitän julkisuuden tilana, jossa voidaan ratkoa ja käsitellä yhteiskunnallisia ongelmia.
Aineistonani on Helsingin Sanomissa noin puolen vuoden jaksolla vuosina 2018–2019 ilmestyneet ilmastonmuutosta koskevat artikkelit. Tarkemman analyysini kohteena olivat ne artikkelit, joissa mainitaan nuoret, sukupolvet tai ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Tutkimusmenetelmäni oli aineiston sisältöanalyysi.
Aineiston 107 jutusta liki puolessa mainitaan nuoret, sukupolvi tai Greta Thunberg. Nuorten kategoria jää hyvin avoimeksi, sillä sekä lasten että nuorten katsotaan olevan ilmastonmuutoksen suhteen erityisessä asemassa. Ilmastotoimia vaaditaan vetoamalla tulevien sukupolvien etuun. 14 artikkelissa vedotaan siihen, että aikuisten pitäisi kantaa vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta. Aineistossa nousee esille vastakkainasettelun tematiikka, jossa nuorten ilmastohuolen esitetään johtuvan siitä, että vanhemmat sukupolvet eivät ota tilannetta tarpeeksi vakavasti. Etenkin kansainvälistä ilmastoliikettä käsitellessä nousevat esiin ilmastonuorten kollektiivisen identiteetin ilmaukset. Greta Thunberg näyttäytyy viestintuojana ja sukupolven kulttuurillisena ikonina, joka tunnistetaan laajasti.
Ilmastonmuutoskeskustelun kiertyminen sukupolvien ympärille näyttää kärjistävän sukupolvien välisiä suhteita. Se voi myös ohjata keskustelua pois muista näkökulmista, joista käsin ilmastonmuutosta ja sen syitä voitaisiin lähestyä. Jos ilmastonmuutosta lähestyttäisiin talousjärjestelmään kuuluvana virheenä, sitä ei voisi palauttaa ikäryhmien välisiin suhteisiin. Tämän vuoksi sukupolvinäkökulma ei välttämättä ole hedelmällinen ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkomisen kannalta.